Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tupakka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2003
Tupakka
2004
Vuosi Raakaa
tavaran Jalostettua tavaraa Yhteensä
1898 3,855 27 3,882
1899 3,649 27 3,676
191)0 6,127 31 6,158
1901 2,485 24 2,509
1902 3,346 28 a, 174
1903 4,125 28 4,153
1904 4,281 30 4,311
1905 4,062 27 4,089
1906 4,331 31 4.362
1907 4.461 37 4.498
Näinä vuosina tuodun t:n aivo vuosittain 011
ollut n. 4,s milj. mk. Tuotu t. on ollut
pääasiallisesti venäläistä. Keskimäärin tuotiin
Venäjältä vuosittain näinä vuosina 11. 2,878 tonnia
ja muualta n. 1,224 tonnia. Tuotu t. on ollut
suurimmaksi osaksi leliti-t:aa. Venäjältä tuodun
t ui vuosittainen arvo on ollut 11. 2,5 milj. mk.
Tuontitullia on valtio vuosittain saanut
keskimäärin 3,27 milj. mk.
V :n 1914 teollisuustilaston mukaan oli
Suomessa 21 t.-tehdasta, joiden koko
henkilö-kuuta oli 3.402 henkilöä. Raaka-aineiden arvo
oli lähes 11 milj. mk. ja tuotannon
bruttoarvo yli 26 milj. mk. Suurin osa
työntekijöitä on naispuolisia. — Suomessa kulutetun t:n
kokonaismäärä henkilöä kohti oli 1905-08
vuosittain n. 1,1 kg. Sikarien kulutus oli näinä
vuosina jokseenkin tasaisesti n. 23 kpl. henkilöä
kohti v :ssa. Paperossien kulutus on kovasti
nousemassa. Kulutus henkilöä kohti oli 1905-08 252,
278, 330 ja 341 kpl. Piippu-t:n kulutus oli
vähenemässä. Puru t :n ja nuuskan kulutus
mainittuina vuosina oli hieman kasvamassa.
[O. Warburg & J. E. Van Someren Brand,
„Kul-t.nrpflauzen der Weltwirtschaft"; A. E. Tanner,
Tobacco"; „Tupakka, sen viljelys, valmistus ja
kulutus" (1909); Fr. Elfving, „Tärkeimmät
viljelyskasvit"; sama, „Tupakauviljel3rs Suomessa".]
S. S.
Poltto-t:ksi aiotut lehdet lajitellaan
huolellisesti värinsä ja laatunsa puolesta, jonka
jälkeen suoritetaan eri lajien kuHoinkin
tarpeenmukainen sekoittaminen. Tämän jälkeen seuraa
lehtien kostuttaminen, jotta ne olisivat notkeita
käsitellä. Sitten leikellään karkeasuonisista
lehdistä paksuimmat suonet irti. Irroitetut suonet
tasoitetaan valssien välissä. On myöskin
sellaisia valssikoneita, joissa koko lehti puristuu
sileäksi. Muutamien lehtilajien makua
parannetaan alkali-, suola- tai happoliuoksilla.
harvemmin kuumentamalla, ja parhaiten antamalla
lehtien vielä kosteana ollessaan jonkun verran
käydä. Tärkein maunparannuskeino ovat
erilaisista aineista valmistetut kastikkeet, joiden
kokoonpano on kullakin tehtaalla tai mestarilla
omana ammattisalaisuutena. Kastikkeisiin
sekoitetaan sokeriaineita, mausteita, suoloja,
väriaineita, hajusteita ja alkoholia. T:n
leikkaaminen suoritetaan joko heti kostuttamisen jälkeen
tai joko kastikekäsittelyn tai sitä seuranneen
värjäysmenettelyn tapahduttua. Leikkaaminen
suoritetaan joko käsin käytettävällä
hakkuulait-teella tai koneellisesti t m-leikkuukoneessa.
Leikattu t. vielä paahdetaan t :n-paahtimessa.
Paahtamista seuraa nopea jäähdytys, tav. erikoisissa
jäähdytyskoneissa, jonka jälkeen piippu-t. on
valmis kauppaa varten [lakattavaksi. Piippu-t.
lähetetään kauppaan myös n. s. rulla-t;na.
Lehdet kierretään 1. kehrätään kehruupöydällä
päällyslehden ympäröimäksi nuoraksi kojeella,
joka muistuttaa nuoranpunojanratasta. Suurissa
tehtaissa käytetään erikoista kehruukonettu.
Rulla t, lähetetään kauppaan kokoon puristettuina
paketteina.
Sikarit (esp. cigarros) ovat kotoisin Cubasta.
jossa espanjalaisten 1492 sinne saapuessa
alkuasukkaat polttivat kokoonkäärittyjä t:n-lehtipöt
kyjä. Vasta 1788 perustettiin Saksaan
sikari-tehdas ja t:n käyttö sikarinvalmistukseen tuli
Pohjois-Euroopassa yleiseksi vasta 19: nnelHi
vuosis. T:n-lehdet tuodaan tehtaisiin viljelyspai
koiltaan niputettuina ja paaluihin puristettuina.
N. s. halpojen sikarien sisus-t:ksi (saks. Einlage
käytetään 3:tta lajia lehtiä (yleensä pienempiä
lehtiä), mitkä kostutettuina leikataan ja senjäl
keen kuivataan. Tämän t:n päälle kierretään
käsin 2:sen lajin lehdistä leikattu käiirelehti
(saks. Umblalt), mikä myös ennen käyttämistä
on kostutettu. Kierrettäessä saa sisus-t. kääre
lehden sitomana sikarin muodon. Nämä puoli
valmiit sikarit asetetaan puisiin muotteihin,
mitkä taas pannaan puristimeen, joten sikari
jää pysyväisesti halutun muotoiseksi. Viimeksi
leikataan l:sen lajin (s. o. parhaista) lehdistä
kaistale, n. s. päällyslehti (saks. Dcckblatt), joka
kierretään sikarin päälle viistoon sen toisesta
päästä alkaen ja jonka hinta usein on yhtä suuri
kuin koko muun sikariin käytetyn t:n. Kun
sikarien toinen pää on leikattu tasaiseksi ja sika
rit määräajan kuivuneet, ovat ne valmiit lajitel
taviksi. Lajittelu toimitetaan päällyslehden värin
mukaan: heleänpunertavat (amarillo), vaaleat
(claro), vaaleanruskeat (Colorado claro), ruskeat
f Colorado), ruskeantummat (colorado maduro) ja
tummat f maduro). Lajiteltaessa pakataan sika
rit tav. 25-50-100 kpl. sisältäviin setripuusta
valmistettuihin laatikoihin. Halpoihin sikarilajei
hin käytetään pääasiassa Tsernigovin, Virginian
y. m. t.-lajeja. Hienompien (kalliimpien)
sikarien valmistustapa on muuten samanlainen kuin
ylläselitetty, paitsi että sisus-t :aa ei leikata,
vaan lehdet kääritään kokonaisina käsin
kääre-lehden sisälle. Näihin sikarilajeihin enimmäkseen
käytetään Cuban, Brasilian, Javan, Sumatran,
Havannan y. m. lehtiä. Parhaimmassa maineessa
ovat alkuperäiset, erikoisessa jälkikäynnissä suo
situn arominsa saaneet cubalaiset Havanna
sikarit (lajit: Vegueros, Regalia, Panatelas).
Laatikoihin pakattuina tulee sikarien saada
seistä jonkun aikaa varastossa. Eri lajit
varustetaan omilla merkkinimillään.
Savukkeet 1. paperossit (saks.
Cigaret-ten, ruots. cigaretter), hienoksi leikatulla t:lla
täytetyt silkkipaperitorvet ovat alkuaan itämainen
tuote ja ovat saavuttaneet Euroopassa yleisen
käytännön vasta viimeisten vuosikymmenien kuluessa.
Aluksi tupakoitsijat itse käsin valmistivat savuk
keensa. Nykyään niiden valmistus tapahtuu teli
taissa koneellisena suurtuotantona. Savukkeihin
käytetään suurimmaksi osaksi Vähässä-Aasiassa.
Egyptissä, Balkanilla ja Etelä-Venäjällä sekä
Ame-riikassa viljeltyjä t.-lajeja. Tuotantopaikoiltaan
t. tuodaan tehtaisiin paaluina, joihin lehdet ovat
yhteenniputettuina puristetut. Lehdet irroitetaan
ja lajitellaan. T.-sekoitus tehdään määrätyn
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
