Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Turfan ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2013
Turfan—Turgenev
21)14
Soti menestyksellä Espanjaa vastaan valloittaen
ennen Pyreneitten rauhaa 1059 melkein koko
Flanderin. Johti u. s. devolutsionisodassa
armeiaa, joka hyökkäsi Espanjan Alankomaihin.
Seuraavassa Alankomaiden sodassa T. taisteli
keisaria ja Brandenburgia vastaan, sai useita
voittoja. valloitti Pf&lzin ja hävitti sitä, mutta
kaatui Sasbuehin luona. T. oli etevä sotapäällikkö,
varsinkin taitava taktikko ja piti hyvää huolta
sotamiehistään. Hän oli kasvatettu
protestanttisissa opissa, mutta kääntyi 1668 Ludvik XIV:n
tahdosta katolilaisuuteen. Luonteeltaan T. oli
rakastettava ja vaatimaton. Hän on jättänyt
jälkeensä muistelmia. [Koy, „T., sa vie et les
institutions niilitaires de son temps"; Hardy de
1’érini, „T. et Condé".] O. if.
Turfan (kiin. 11 uanantsen), kaupunki Kiinan
It i Turkestanin pohjoisosassa, Kasgarista ja
Kan-siista Dzungaariaau vievien teiden risteyksessä;
n. 10,000 as. — Harjoitetaan
puuvillakangasteol-lisuutta ja kauppaa. — Toisella
tutkimusmatkallaan 1905-07 saks. taiteen- ja kielentutkija
Albert Oriimvedel T:ssa löysi helleniläisen
vaikutuksen alaisen int. kulttuurin tähteitä sekä
arvokkaita kiinal. ja erästä kuollutta turk. kieltä
olevia kirjoituksia.
Turgai /a’■] (kirgiisin kieltä, = leivonen). 1.
•loki Venäjän Keski-Aasiassa. Aral järven
pohjoispuolella, T:u provinssissa, alkaa provinssin
itärajalta, virtaa -lounaista pääsuuntaa,
matkalla kulkien Sary-Kopa nimisen ison arojärven
halki, yhtyy luoteesta päin tulevaan Irgiz
nimiseen jokeen, jonka kanssa yhdessä laskee
Tsal-kar-Teniz-järveen: n. 480 km. Useita lisäjokia,
joista monet kuivana aikana kuitenkaan eivät
pääse T:hin asti vaan häviävät aroon. — 2.
Provinssi ’ven. Turgajskaja oblastj) Venäjän
Keski-Aasian luoteisosassa, Aral-järven
pohjoispuolella. Euroopan Venäjän rajalla; 455,750 km®,
706.200 as. (1915), 1,b kms:llä. — T. on
pohjoisessa jonkun verran epätasaista, aaltoista ja
kumpuista, laajoilta aloilta mustanmullan
peittämää maata, johon mataloina selänteinä
ulottuvat Uralin eteläiset haarakkeet ja jonka
länsirajalla on Mugodzarin ylänkö (n. 300 m yi.
merenp.). Eteläosa provinssia on tasaista,
liiekka-peräistu aroa, jonka hiekka monin paikoin on
irtaantunut kasautuen lentohiekkakinoksiksi.
Ilmasto jyrkästi mantereinen; Irgis nimisessä
kaupungissa Etelä-T :ssa v:n keskilämpö on -f 5,o° C,
tammikin —15,»° C, heinäk:n -f 24,5° C,
vuotuinen sademäärä vain 154 mm. Pohjoisessa sataa
hiukan enemmän, eikä ilmastossa ole varsin niin
j\ rkkiä vastakohtia. Vesiä on siellä enemmän
Ural-joki virtaa pohjoisrajalla, pohjoisosista
alkaa Tobolj, samoinkuin T. ja Irgiz. arojärviä
on paljo), ja vaikka useat niistä kesällä
kuivu-vatkin, kostuttavat ne kuitenkin lumensulamisen
aikana laajasti tulvien (ellei talvi ole ollut
vähäluminen) aron niin, että kasvillisuus kauan
likaa alkukesällä vielä on rehevää. Pohjoisessa
tavataan metsiäkin (kaikkiaan n. 1% T;n
pinta-alasta). Etelässä lunta sataa vähemmän, järviä
ja jokia on harvassa ja kasvillisuus kuivettuu
jo aikaisin alkukesästä; onpa siellä
erämaan-luontoisia seutuja. — Asukkaista oli 1897
kirgiisejä 91,»% (uskonnoltaan muhamettilaisia) ja
venäläisiä uutisasukkaita (pohjoisosissa) 7.? %.
Lukutaitoisia 4.j %. Maataloutta harjoitti 97.J %
(suhdeluku korkeampi kuin missään muualla
Venäjän valtakunnassa), teollisuutta 0,«%, kaup
paa ja liikennettä 0,«%. Maanviljelys menestyy
paremmin pohjoisosissa; päätuote on vehnii. jota
1915 korjattiin 384,400 ton. Lisäksi viljellään
hirssiä, ohraa, kauraa, perunoita, vihanneksia
y. m. s. Pääelinkeinona on karjanhoito. Se
menestyy erinomaisesti paimentolaistapaan
V. 1915 T :ssa oli 559,500 hevosta, 726,200 nau
taa, 1,663,200 lammasta, 34,400 sikaa sekä pari
kymmentätuhatta kamelia. Mineraalikunnan
tuotteista saadaan suolaa, vähän kivihiiltä ja
kultaa. Tehdasteollisuutta ei ole; käsityönä vai
mistetaan mattoja, huopia, nahkatavaroita y. m
— T:n kautta kulkee Taskentin-Orenburgin
rata, josta T:n alueella 570 km. — Kansakon
luja 537, joissa 25,848 oppilasta (1914); muista
kouluista tilastotiedot puutteelliset. Sairaaloita
28, lääkäreitä 29 (1913). — Hallinnollisesti T.
jakaantuu 4 piirikuntaan. Provinssin päähallinto
viranomaiset asuvat Orenburgissa. Nyk. T.
on alkuaan kirgiisien Pienen ja Keskisen ordan
(ks. Kirgiisit) aluetta: 1700-luvun alkuptto
leila aion asukkaat antautuivat Venäjän suoje
luksei n. Ven..uutisasutus alkoi 1800-luvun
puolimaissa, samalla kuin arolle rakennettiin
linnoituksia Venäjän vallan lujittamiseksi. V. 1865
n. s. Orenburgin kirgiisien aro jaettiin kahteen
osaan, Uralin ja T:n alueisiin. — 3. Piirikunnan
kaupunki T:n provinssissa, T.-joen varrella:
1,396 as. (1911). — Pari ven.-kirgiisiläistä
koulua’ ja sairaalaa. Harjoitetaan karjanhoitoa
ja kauppaa. Toukokuussa melkoiset karjamark
kinat. — Per. alkuaan 1845, jolloin T:n rannalle
rak. linnoitus kirgiisejä vastaan. Muutettiin 1868
kaupungiksi. E. E. K.
Turgenev
ge’n-J. 1. Aleksandr Ivan o
vits T. (1785-1845), ven. historiantutkija. I’al
veltuaan eri viroissa otti eron 1824 omistaaks.en
loppuikänsä historiaa, muinaistiedettä ja oikeus
laitosta käsitteleviin tutkimuksiin ulkomailla.
Julkaisi 1841-42 „Historiæ Russiæ monumenta".
V. J. ii kka.
2. I v a n Sergejevits T. (1818-83), kuuluisa
ven. kirjailija, s. 9 p. marrask. (28 p. lokak.) 1818
rask. (28 p. lokak.) 1818
Orelissa. T:n [-varhaisim-man lapsuuden
vaikutelmat eivät olleet valoisia:
vanhempien perhe-elämä
oli onnetonta,
kovasydä-minen äiti kohteli
julmasti alaisiaan maaorjia
perheen Spasskoje
nimisellä maatilalla Orelin
kuvernementissa. Ei ihme,
että nuoressa T:ssa pääsi
valtaan syvä
vastenmielisyys maaorjuutta
kohtaan, ja että hUn
tulevissa teoksissaan
voimakkaasti ajoi talonpoikien
vapauttamisaatetta. Lap
suuden vaikutelmiin palautuu myöskin T:n
teoksien pessimistinen sävy, johon osaksi vaikutti
hänen onneton rakkautensa. Opin alkeet hän sai
eräässä yksityiskoulussa Moskovassa. jonne
perhe 1827 muutti. Opiskeli sittemmin Lazarevin
oppilaitoksen rehtorin johdolla päästen ylioppi-
Ivan Turgenev.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
