Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Turholma ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2017
Turholma—Turkestan
2018
lelli’ ja erotti hänet (1776), jonka jälkeen useim
mat hänen uudistuksistaan peruutettiin. T.
harrasti myöskin kirjallista toimintaa; m. m. hiin
kirjoitti useista kansantaloudellisista aineista,
llänen julkaisuistaan mainittakoon: „R<5fIexions
siir la formation et la distribution des richesses"
(1760-70). Hänen kootut teoksensa (Oeuvres
complètesi, 9 nidosta. Dupont de Nemours
julkaisi 1809-11. [Neymarek, „T. et ses doctrines";
Robineau, „T., administration et oeuvres
Cconomi-ques"; Westphalen, „T:s soziale Politik".]
K. O. L.
Turholma /-ii-/. 1. Kansanpuisto
Deger-ön saaren luoteisrannikolla, vastapäätä
Palosaarta (Brändö), n. 4 km Helsingistä itään. —
2. Huvila, ylempänä mainitun kansanpuiston
itäpuolella, omistaa laulajatar Aino Aekté.
Turi, Johan ks. Lapin kieli ja
kirjallisuus (2. Kirjallisuus).
Turilaat (ilelolonthidre), kovakuoriaisheimo
lehtisarvisten (Lamellicornia) alalahkossa.
Eroavat lähisukuisista kultakuoriaisista siinä,
että peitinsiivet ovat kuperat. Täysimuotoiset t.
ovat liikkeellä iltaisin auringon laskettua,
jolloin ne lentävät puiden ympärillä usein sankkoina
parvina ja laskeutuvat lehdille aterioimaan.
Runsaslukuisina esiintyessään ne saattavat syödä
puut ihan paljaiksi ja tuottaa esim. hedelmäpuille
suurta tuhoa. Hedelmöitetty naaras kaivautuu
maan sisään ja munii sinne 20-30 munaa yhteen
ryhmään. Sama naaras saattaa joskus tällä
tavoin kaivautua 3-4 kertaa munimaan. Munista
kuoriutuvat toukat ovat paksut, valkoiset,
luokin tavoin käyristyneet; niiden pää on keltainen,
kova, sarveisaineinen; raajoja on 3 paria.
Toukat elävät useampia vuosia. Alussa ne syövät
pehmeitä, hentoja juuria, mutta myöhemmin ne
käyvät käsiksi kovempiin ja paksumpiinkin,
m. m. puidenjuuriin ja aikaansaavat puremalla
juuret poikki monesti suurta hävitystä pelloilla,
niityillä, taimitarhoissa j. n. e. — T. esiintyvät
tavallista runsaslukuisempina vuosijaksottain,
n. s. ..turilasvuosina", joita sattuu suunnilleen
joka neljäs vuosi. — T:ta tunnetaan yli 4,000
lajia eri osista maapalloa. Kuuluisin kaikista
on saksanturilas (Uclolontha vulgaris),
joka monin paikoin Keski-Euroopassa ja
Etelä-Ruotsissa on tehnyt tavattomia tuhoja ja jonka
kehityskausi tavallisesti kestää 4 vuotta. Tätä
lajia ei ole Suomessa tavattu. Sensijaan elää
täällä 5 muuta lajia, joista yleisimmät ovat
seuraavat: 1. Hevoskastanjaturilas
M. hippocastani) on kooltaan, ulkomuodoltaan
>a elintavoiltaan hyvin saksanturilaan kaltainen,
23-25 mm pitkä, kellanruskea, etuselkä usein
vähän tummempi, peitinsiipien reuna mustahko.
Lentää verraten aikaiseen keväällä, tav. jo
toukokuussa tai kesäkuun alussa. Kehityskausi
Keskisuomissa luultavasti 5 vuotta. Kuva liitteesssä
Kovakuoriaisia I. — 2. Kesäturilas
( Uhizotrogus solstitialis), edellistä pienempi,
18-20 mm pitkä, parveilee tav. juhannuksen
aikana. — 3. Serica brunnea, punaruskea, vain
9-10 mm pitkä. ✓ V. 8-s.
Turin ks. Torin o.
Turinsk /-{’-/, piirikunnankaupunki
Länsi-Siperiassa, Toboljskin kuvernementin länsiosassa,
Tiiran varrella, Toboljskista länteen; 3,173 as.
(19101. — Puolenkymmentä kirkkoa,
nunnaluos-64 IX. Painettu »%, 17.
tari, muutamia kouluja, sairaala. Vähän
kauppaa ja teollisuutta. Per. 1600 Epantsin nimisen
tataarilaiskaupungin paikalle. — Tn piiri
kunnassa (76,258 km5, 102.800 as. 1915) asuu
joku määrä voguleja (viime vuosis. lopulla
n. 1,400 henkeä), jotka harjoittavat
maanviljelystä, metsästystä, kalastusta ja n. s.
setripähki-näin (sembra-männyn siementen) keruuta.
Turismi (ransk. tourisme), matkailu;
matkailuharrastus.
Turisti (ransk. tourisle < tour = matka),
matkailija. — T.-y h d i s t y s ks.
Matkailijayhdistys.
Turja. 1. T. 1. T u r j a n n i e m i, Kuollan
niemimaan (ks. t.) kaakkoisosan nimitys (=Tcr);
siellä (tarkemmin: Polioissa sekä Sosuofkan,
Lumbovskin, Jokongan, Kuroptjevskin ja
Kamen-skin lappalaiskylissä) puhuttua lapin murretta
nimitetään turjan murteeksi (lap. tarje kili).
— 2. Kansanrunoissa sekaantunut Rut.ja (Ruija)
nimeen tullen siten tarkoittamaan läheistä
Jäämeren rannikkoa yleensä, vrt. Turja n a i e m i.
Turjaiitti, Turjan niemimaalla esiintyvä
vtiorilaji, jonka kivennäisainekset ovat meliliitti,
nefeliini ja egiriiniaugiitti. T. on kaikista
pii-happoköyhin eruptiivinen syvävuorilaji, mitä
tunnetaan. Sen löysi ja nimitti W. Ramsay 1913.
P. E.
Turjanniemi on enneunikaan käytetty Kuollan
niemimaan nimi, joka esiintyy jo Norjan ja
Venäjän rajankäyntikirjeessä v. 1326, muodossa
„Tria-næma". Norjan kielessä käytettiin sitten
keskiajalla ja uuden ajan alkupuolella samassa
merkityksessä siitä muodostettua „Trinnäs" nimeä.
K. G.
Turkestan (myös Tarkistan = »turkkilaisten
inaa"). 1. Suunnattoman suuri, laskujoeton, aron
tai erämaanluontoinen. etupäässä
turkkilaiskanso-jen hallussa oleva alue Keski-Aasiassa,
Kaspianmeren, Uralin, Länsi-Siperian, Tiansanin, Gobi’n,
Kuen-lunin ja liaanin pohjoisten rajavuorten
välissä, 4,i milj. km–’, n. 14 milj. as. — Tav.
T. jaetaan kahteen pääosaan, Kiinalle
kuuluvaan Itä-T:iin (ks. t.) ja Venäjän Aasiaan
kuuluvaan Länsi-T:iin, jota yksinään usein
nimitetään vain T:ksi 1. Venäjän Keski
Aasiaksi. Tämä käsittää seuraavat provinssit:
Akmolinsk, Fergana, Sainarkand, Semipalatinsk,
Semiretsensk, Syr-Darja, Takakaspia, Turgaj ja
Ural sk (3,488,530 km5, 11,103,500 as. [1914],
3 km’-’:llä), sekä Bokharau ja Khivan
kaani-kunnat (270,860 k in2, 2,300.000 as., 9 km5:llä).
Provinssit (paitsi Turgaj ja Uralsk) kuuluvat
hallinnollisesti kahteen kenraalikuvernementtiiu,
Arokenraalikuverneinenttiin (ven. Stepnoe
gene-ralgubcrnatorstvo-, Akmolinsk ja Semipalatinsk)
ja T:iin (ven. Turkestanskov
gencralgubcrna-torstvo; muut provinssit). Ahtaammassa
merkityksessä Venäjän T:iin luetaan vain Ferganan,
Samarkandin, Semiretsenskin ja Syr-Darjan
provinssit kokonaan sekä Takakaspian itäosa ja
molemmat kaanikunnat, ahtaimmassa
merkityksessä vain Ferganan, Samarkandin ja Syr-Darjan
provinssit. Yksityiskohtaisemmin ks. provinssien
ja kaanikuntien erikoisartikkeleita. — 2.
Kaupunki Venäjän Keski-Aasiassa. Syr-Darjan
provinssissa, lähellä Taäkentin-Orenburgin
rautatietä, n. 30 km Svr-Darjan itäpuolella; 16,279 as.
(1910i. — Vanha, kuuluisa llazret Jassavi’n
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
