Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Turkkilo - Turkkitäit ... - Turku
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2041
Turkkitäit—Turku
2042
kuoriutuvat toukat saavat kaikessa rauhassa
maan alla käydä ravintoonsa käsiksi. Suomessa
tavataan 4 t.-lajia, joista S. vcspillo on yleisin.
Kuva liitteessä Kovakuoriaisia 1. D. S-s.
Turkkitäit = Mallophaga, ks. t.
Turkmeenit (t u r k o m a a n i t),
turkkilais-tatanrilainen kansa. (n. ’/s milj.) Kaspian meren
itäpuolella kirgiisien asuman alueen ja Persian
välillä. Vielä joku vuosikymmen sitten t. olivat
läpi monien vuosisatojen itsenäisyytensä
säilyttänyt kansakunta, joka sotaisena ja
ryöstöret-kistään kuuluisana oli alituisena uhkana sekä
Persialle että Venäjälle; mutta 1881 venäläiset
(kenraali Skobeleviu johdolla) löivät heidän
pää-lieimonsa. T e k e-t u.r k m e e n i t., Kök-Tepen
taistelussa ja 1884 heidän pääpaikkansa Merv
ympäristöineen antautui, jonka jälkeen heidän
maansa „Kaspiau meren takaisena alueena"
liitettiin Venäjään. Pieni ryhmä t :eja (n. 10,000)
on siirretty Stavropolin kuvernementtiin
Pohjois-Kaukaasiaan (jo-ssa heistä käytetään nimitystä
truhmeen). T. ovat uskonnoltaan
muhamettilaisia kuuluen sunniittien lahkoon, harjoittavat
paitsi karjanhoitoa suurella menestyksellä
maanviljelystä (keinotekoinen kastelu, puuvillan
viljelystä) ja ovat säilyttäneet paljon
turkkilais-tataarilaisten kansojen vanhoja tapoja ja
yhteiskunnallisia oloja; lie nimittävät itseään vielä
toisinaan ikivanhalla heimonimellä O g u z.
6’. J. li.
Turkomaanit ks. Turkmeenit.
Turkoosi, eräs laji jalokiviä (ks. t.).
Turkoosit (ransk. lurco, mon. lurcos), ranska
laisten Algerian valloituksen jälkeen sinne
järjestämät. paikallisesta väestöstä kokoonpannut
rvkmentit; univormu arabialaismalliuen.
J/. v. H.
Turku (ruots. Åbo), Suomen vanha
pääkaupunki. nyk. Turun ja Porin läänin pääkaupunki,
Suomen lähinnä suurin kaupunki, sijaitsee
molemmin puolin Aura joen suuta (60° 27’ polij. lev.
ja 22c 16’ it. pit. Greenw.). Kaupunkia ympäröivä
seutu on matalaa
rannikkomaata. jonka
korkeimmat vuoret ovat vain
n. 50 m. Kaupungin
ulkopuolella on laaja saaristo,
joka melkein
keskeytymättä ulottuu aina
Ahvenanmaalle saakka.
Suotuisan asemansa takia
T. on huolimatta sitä
1827 kohdanneesta
kauheasta palosta ja
huolimatta sen kanssa
kilpailevien kaupunkien
nopeasta kehityksestä kuitenkin voinut pysyä maan
toisena kaupunkina ja on viime aikoina
saanut suuren merkityksen ulkomaisen kaupan ja
merenkulun välittäjänä. Kaupunki on nykyään
linnoittamaton. Turun linna, joka keskiajalla
oli Suomen tärkein linnoitus, ou nyt
historiallisena museona.
Kaupungin pinta-ala oli 1915: asemakaava
(9 kaupunginosaa) 535.: ha sekä asemakaavan
ulkopuolella kaupunkiin yhdistettyä maata
1.585,1 ha; kaikkiaan siis 2,121,j ha. Sitä paitsi
kaupunki omistaa muutamia sen rajain ja
tuomiovallan ulkopuolella olevia maatiloja.
Väestö. T:n kaupungin kirkonkirjoissa
oleva väestö oli 1810 10.224 henkeä. 1850 17,178.
1900 38.340 ja v:n 1915 lopussa 54,809 henkeä,
joista 25,287 miespublista ja 29,522 naispuolista.
Henkikirjojen mukaan asukasluku 1901 oli 31,700
ja v:n 1916 alussa 47.704 henkeä. Todellisesti
läsnäolevan väestön luku eri aikoina käy ilmi
v:sta 1870 suoritetuista väenlaskuista. Näiden
mukaan oli kaupungin omalla alueella sekä
Rau-nistulan. Nummen, Kähärin y. m.
etukaupunki-alueilla oleskeleva väestö, sukupuolen mukaan:
1870 1880 1890 190(1 1910
Miesp. 9,587 10,819 14,975 19.025 24.224
Naisp. 10.206 12.148 16,696 22.295 :i0.46:i
Yht. 19,793 22,967 31,671 41,920 54,687
Näistä oli suomenkielisiä 1870 48,« %, 1900
69,9% ja 1910 76,s % koko väestöstä.
Suomenkielinen väestö on vista 1870 v:een 1910
kasvanut 4.»5-kertaiseksi. ruotsinkielinen vaiu
l,<o-ker-taiseksi. — Väestön kehitys a 1 k e i s s i v i s t y
k-seen nähden ilmenee seuraavista luvuista, jotka
osoittavat, kuinka monta prosenttia eri
kieliryhmistä oli sekä luku- että kirjoitustaitoisia:
1870 1880 1890 1900 1910
Suomenkielisin 27.o»/o 35j»/„ 49.s»/0 M.,«/0 68,7"/„
Ruotsinkielisiä 62,s „ 67.4 „ 74,; „ 80,« „ 82.« „
Muunkielisiä 48,: „ 40,s.. 70,s „ 78.» „ 77,.-.,,
Koko väestö 44,o»/„ 48,»% 58,,o/„ «9,2% 71,«%
Luvut koskevat koko väestöä, nuorimmat
lapsetkin lukuunotettuina. Viimeisen väenlaskun
mukaan oli 8 v. nuorempien lasten luku 17,s %
koko väestöstä, ja jos otaksutaan, että mainitun
iän alapuolella ei yleensä o’_e luku- ja
kirjoitustaitoisia, olisi nykyään 11. 13,s % luku- ja
kir-joituskelpois sta väestöstä tätä alkeissivistystä
vailla. Että nämä henkilöt pääasiallisesti
kuuluvat vanhempaan sukupolveen, selviää
tarkastaessa seuraavia samaan väenlaskuun
perustuvia lukuja; luku- ja kirjoitustaitoisia oli:
10-15-vuotisia 97,i %. 15-20-vuotisia 98.5%, yli
20-vuotisia 81,» % jokaisen ryhmän väkiluvusta.
— Luku- ja kirjoitustaitoisten suhteellinen luku
on 40 v:ssa kasvanut lähes 2/3 :l!a alkuperäisestä
määrästä. Ruotsinkielisten ryhmässä on luku- ja
kirjoitustaitoisuus mainittujen lukujen mukaan
suurin, mikä seikka osaksi, vaikka ei kokonaan,
riippuu ryhmien erilaisesta kokoonpanosta iän
suhteen: 1910 oli suomenkielisten 0-10-vuotisten
lasten luku 22,• %, mutta ruotsinkielisten vain
16.7 % vastaavan ryhmän luvusta. —
Uskontunnustukseen nähden kuului 1910 53.476
henkilöä 1. 97,8 % luterilaiseen kirkkoon. Muun uskon
tunnustajista oli kreikanuskoisia 501 ja
Mooseksen uskolaisia 273 henkeä. N. s.
eriuskolais-seurakunnat ovat T:ssa voittaneet sangen vähän
alaa. Metodisti-episkopaaliseen seurakuntaan
kuului 1915 vain 35 jäsentä.
A s u n t o t i 1 a s t o. Kaupungin varsinaisella
alueella, sm asemakaavan sisäpuolella, oli
v:n 1910 väenlaskun mukaan 40,493 asukasta,
mikä vastaa keskimäärin 75.» asukasia ha:ia
kohti (pääkaupungin vastaava luku oli 110.»).
Taajimniin asutussa kaupunginosassa, 8:nncssa,
oli samaan aikaan keskimäärin 115,», ja
harvimmin asutussa eli 5:nnessä kaupunginosassa
20,> henkeä ha:ia kohti. Pohjapinta 011 sii*
T:ssa vielä verraten harvaan asuttu. —
Turun vaakuna.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
