Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Turku
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2045
Turku
2046
2. NäkUala Tuomiokirkon tornista luoteiseen pHin.
lui keskiaikaiseen T:uun, sellaisena kuin se
vanhemman Koroisten T:n ..Rauta-aittalana"
(Abodar) 1100-luvun kuluessa vähitellen kohosi
Auran rantamille, ei ollut laaja. Se käsitti
suunnilleen sen alueen, minkä rajoina ovat
tuomiokirkon kumpu. ..Unikankase", Aurajoen itäinen
rantama sekä nyk. Iso Hämeenkatu ja
Kaskenkatu. Kun tämä alue, jonka pohjoiskolkkaan
tuomiokirkko (valmistui 1300) kohosi,
1300-lu-vun alkuvuosina kohotettiin
kaupuukietuoikeuk-sien myöntämisellä kaupunkialueen arvoon, oli
sen asutus laajennut siten, että ehkä jo
keskiajan lopulla voidaan T:ssa puhua 4:stä
korttelista 1. kaupunginosasta, nämä ovati Kirkko-,
Mätäjärven, Luostari- ja A n i n g a i
s-ten kortteli. Näistä Kirkko- ja Mätäjärven
korttelit, viimemainittu nyk. Kerttulinmäen
alaisena suolampena tuomiokirkkorakennuksen
saven-otto- ja tulentekopaikkana tunnettu, käsittivät
Hämeentien toisistaan erottamina alueen
silloisesta T:n suurtorista pohjoiseen kaupungin
laitaan. Suurtorina oli nyk. ruots. klassillisen lyseou
ja raastuvanrakennuksen edustalla oleva aukea.
Mainitusta torista etelään nyk. Sampi alinnan
rinteillä sijaitsevan p. Olavin
dominikaaniluosta-rin 11249) alueeseen asti ulottui
Luostarikort-1 eli- Kun asutus 1400-luvun alkupuolella
laajeni Aurajoen läntisellekin rannalle, kasvoi tänne
vähitellen alueeltaan puoliristikkäismuotoinen
Aningaisten kortteli. Varmoja, historiallisesti
luotettavia tietoja ei tästä kaupungin
nelikortteli-jaosta kuitenkaan ole olemassa ennen 1550,
jolloin Tiua 154G sattuneen suuren, miltei koko
kaupungin hävittäneen tulipalon jälkeen alettiin
uudelleen rakentaa. Rakennuksiinsa
nähden keskiajan T. hävisi mainitussa suurpalossa,
ja mikä siltä palolta edes raunioina säästyi
(tuomiokirkon ympärillä olevien piispan,
tuomiorovastin, lukuisten prebenda- ja kiltatalojen
rauniot), sen Kustaa Vaasan armoton katolisuuden
mahti- ja muistomerkkien hävittämisinto
maahan jaoitti siten, että nämä rauniotkin
murrettiin maan tasalle ja kivet käytettiin rakennus-
aineiksi silloin paruillaan rakenteilla olevaan,
kaupunkiinpäin kohoavaan T:n linnan
esilin-naan. Asemakaavansa puolesta T. kohosi
tuhastakin edelleen keskiaikaisena: samat ahtaat,
kierteisinä mutkittelevat ja suunnaltaankin
liki-pitäin miltei samanlaiset kadut kuin
keskiaikaisessakin kaupungissa, ja tontit enimmäkseen niin
pieniä, että yksi omistaja vallitsi 3-4 tonttia. —
Vahvistaessaan kaupungin etuoikeudet 1569
Juhana III määräsi, että kaupunki, vaikkei
ollutkaan varustukseksi sopiva, oli ympäröitävä 4
syltä korkealla ja 4 kyynärää paksulla muurilla,
ja rakennettava pyörötornit Vartiavuorelle,
Myllymäelle (ehkä nyk. Rvssänmäki) ja
Wasser-vuorelle (mahdollisesti ny k. Samppalinna). Tämän
kaupunginnniurin sisäpuolelle oli rakennettava
vain kivitaloja, ulkopuolelle minkälaisia taloja
tahansa. Tästä Juhana kuninkaan laatimasta
rakennuttamis- ja asemakaavasuunnitelmasta itse
asiassa toteutui varsin vähän tai tuskin mitään.
Myöhemmin 1623 kaupunki todella ympäröitiin
muurilla tai oikeammin aitauksella, mutta ei
puolustustarkoituksessa, vaan 1622 säädetyn,
maalaistuotteista otettavan n. s. pikkutullin kan
tamiseksi kaupungin tulliporteilla.
Pietari Brahen hallintokaudella 1637-40 ja
1648-54 alkaa T:n asemakaavakehityksen
ensimäinen tärkeä vaihe. Hän laajensi kaupungin
aluetta jokivarsia myöten lunastuttamalla 28 p.
hulitik. 1640 aatelismiehiltii Jöran ja Erik
Boi-jelta heidän omistamansa Mättülän ja
Huh-kalan tilat. s. o. osan nyk. 6 itta ja koko 7 mnen
kaupunginosan alueet, sekä edelleen samaan
suuntaan 1651 kapean rantakaistaleen Auran
läntisellä rannalla, n. s. Linnanlehdon. Nämä alueet
nimitettiin! 1640 lunastettu alue (ulottuva nyk.
Birgerinkatuun) Eteläkorttcliksi
sekä tästä edelleen nyk. V e i s t ä m ö
n-katuun ulottuva rantakaistale Uudeksi
kaupungiksi (Nystaden). Joen itäpuolella
liitettiin samaan aikaan Brahen toimesta
Sotalain t e n kylän saviperäiset seudut (linnan
..Tiilisalina" tärkeä) ja osa Vähän Heikki-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
