Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Turku
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2051
Turku
2052
säännöllisiin, enimmäkseen samansuuruisiin ja
miltei poikkeuksetta nelikulmaisiin kortteleihin,
jotka, mikäli suinkin mahdollista, kukin
jakautuivat, 4 :ään tonttiin. Tontteja saatiin täten,
vaikka kaupungin aluetta melkoisesti laajennet
(iin S:11a Sot&laisten ja Puolalan kyliin
kuuluvan talon alueella ja suurilla osilla Ison- ja
Vähän-Heikkilän alueita, vain 903, kun niiden
luku ennen v:n 1827 paloa oli 1,126, mutta uudet
tontit vastasivat laajuudeltaan useinkin 3-4 van
haa tonttia. Vain n. s. Linjakatujen
varsille Kugel tahtoi erikoisella järjestelyllä aikaan
saada käsityöläisten asutustarpeita tyydyttäviä
tontteja, ja tämän johdosta ovatkin enimmät
Läntisen pitkänkadun ja Itäisen
linjakadun varsilla olevat korttelit
kapean-pitkähköjä. Kaupungin kukkulat oli tulenvaaran
välttämiseksi jätettävä rakennuksista vapaiksi,
josta syystä T:ssa on niin monta ihanaa
vuori-puistikkoa : Vartiavuoren puistikko,
suunniteltu maaherra C. M. Creutzin toimesta
1866; suunnitelma toteutettu hovioikeudenvis
kaali (1. A. Akermanin lahjoituksilla; Samppa
linnan puisto, jonka puistoravintoloilleen
186Ö perusti kauppaneuvos P. C. Rettig ja
lahjoitti kaupungille 1866; Urheilupuisto
v:sta 1893. T:n urheilunystäväin kasvattamana
ja vaalimana; Puolalanpuisto
kauppaneuvosten K. ja M. Dahlströmin kaupungille
lahjoittaman taidemuseon ympärillä sekä
alempana kaupungissa ikimuistoinen Kupittaan
puisto, Porthanin ja Brahen
puistot mainittujen henkilöiden muistopatsaiden
ympärillä, Runebergin puisto Ison
Hämeenkadun varrella, Lönnrotin puisto
Aningaistenkadun Tuomiosillan luona olevassa
päässä ja T:n linnan puisto linnan
ympärillä. — Toreja Engel oli suunnitellut
asemakaavaan kaikkiaan 8. Tätä nykyä niitä on 5,
suurin Kauppatori 1.
Aleksanterin-tori, alkujaan aiottu Raatihuoneentoriksi
ruokala maalaistavarain sekä rihkamain kauppaamista
varten aamupäivisin, Tuomiokirkkotori
I Nikolai n tori, millä kauppaa harjoitetaan
vain n. s. markkinapäivinä,
Aningaisten-tori, jossa harjoitetaan puuastiain, heinäin ja
polttopuiden myyskeutelyä, sekä osittain
puistoiksi järjestetyt Rautatientori ja V e i
s-t ä m ö n t o r i.
Satamia ou oikeastaan kolme, nim. Y 1
ä-s a ta m a Auransillan alapuolella
saaristoliikennettä varten, Alasatama pakkahuoneen
kohdalla osittain saaristo- ja tavaraliikennettä
varten sekä n. s. K a n a v a n i e m i uloin linnan
takana merta kohti laajeneva niemeke ulkomaille
suuntautuvaa sekä henkilö- että
tavaraliikennettä varten. — Ulkosatamaan johtavan väylän
syvyys n. s. Pikisaaren ja Ruissalon kohdalla
6,s m. Itse sataman syvyys Kanavauiemen luona
5,ä m, sen puutavarain lastauslaiturin luona
2,o m. Joessa on Alasataman Syvyys 4,5 m sekä
Yläsataman syvyys 2,5-3 m. - Kaikkien
kolmen sataman rantalaiturien yhteenlaskettu pituus
on 5,000 m.
Kaupungin lähimpään ympäristöön kuuluvat
luounonihanuudestaan tunnettu Ruissalon
(ks. t.) saari, kaupungin »ikuisena"
omaisuutena määrävuosiksi vuokrattaviin huvila-alueisiin
jaettuna (paraillaan uuden järjestelyn alaisena)
sekä reitin vasemmalla puolella suurehko H i r
ven salo n saari, mistä kaupunki viime vuo
sina on satumalaittcidensa laajentamista varten
ja mahdollisesti ehkä tuleviksi tehdas- ja
teollisuustonteiksi lunastanut Arolan, Syvälahden,
Toijaisten. Böhlen, Ylikylän ja Ilemmolan tilat.
Aurajoen suu Hirveuluodolta katsottuna
Teollisuustonttien hankkimistarkoitusta varten
on aiemmin kaupungin alueen koillislaidalta
vuokrattu N ätin ja lunastettu Yli-Lonttisten tila.
Samalla taholla on 1908 kaupungin n. s.
pohjoinen takamaa asemakaavallisesti järjestettynä
liitetty uutena 10:ntenä kaupunginosana sen
varsinaiseen asutusalueeseen. Samanlaisen
järjestelyn alaisena ovat aikaisemmin olleet
asumaton länsikolkka 9:ttä kaupunginosaa sekä
paraillaan n. s. eteläinen takamaa ja erinäiset
asumattomat osat 3:tta, 4:ttä ja 5:ttä
kaupunginosaa ja samoin Ryssänmäen autiorinteet.
J. F-g.
Lukuunottamatta T:n linnaa ja muutamia
Luostari- ja Puolalanvuorella olevia puutaloja
ei kaupungin maallikkoarkkitehtuuri tarjoa
mitään mainittavaa muistoa 1800-lukua vanheni
miltä ajoilta. Palon jälkeisessä
jälleenrakentamisessa oli silloin vallitseva uusklassillinen
tyylisuunta määräävänä. 1830-luvun alussa kohosi
T:ssa yhtenäistyylisiä rakennuksia, jotka
antoivat eräille kaupungin vanhemmille osille vakaan
klassillisen leiman. Huomattavin tässä suhteissa
ou Tuomiokirkkotori, joka muodostaakin
kaupungin rakennustaiteellisen keskustan. Tätä
toria ympäröivistä rakennuksista on ensinnä
mainittava vanha akatemiatalo, jossa nyt
sijaitsevat lääninhallitus, tuomiokapituli ja hovioikeus.
Se rakennettiin 1802-15 arkkitehti K. K.
Gjör-vellin piirustusten mukaan Ch. Bassi’n johdolla.
Rakennuksessa on akatemian hienotyylinen ja
komea juhlasali, jonka sivuseiniä koristavat
Eric Caiubergin korkokuvat (esittävät
valistuksen ja tieteen edistystä Suomessa). •—
Rakennustaiteellisesti on myös huomattava
tuomiokapitulin kokoussali. Toria ympäröivistä taloista
mainittakoon lisäksi C. L. Engelin 1832
rakentamaksi mainittu Spoofin yksikerroksinen talo
sekä Dahlströmin talo v:lta 1830. Toria
reunustaa vielä pari l!assi’n ja pari P. J. Gylichin
rakentamaa taloa, kaupungin ent, ja nyk.
raatihuone sekä ruots. klassillisen lyseon vaikuttava
kolmikerroksinen rakennus, jonka alkuperäinen
runko on jo vuosisatoja vanha. Kaupungin eri
osissa olevista, huomattavimmista sanottuun
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
