Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Turun tuomiorovastikunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Turun tuomiorovastikunta—Turun verkatehdas
2082
Viuluksi t oliosi tuoniiokirkoii 1827 sattunut
Tnriiii kaupungin palo, jonka jälkien kirkko 011
nykyiseen asuunsa uusittu yleisistä varoista
myönnetx Iiii avustuksella.
Kirkon katolisaikaisesta sisustuksesta ei ole
tätä nykyä paljoakaan jäljellä. Sen
silmiinpistä-viinpiii osia olivat epäilemättä kirkon lukuisat
alttarit koristeineen ja kalleuksilleen. Tärkein
niistä oli pääalttari pääkuorissa, jonka
koristeellinen kuoriaitaus erotti muusta kirkosta vain
jumalanpalveluksen toimittajia varten varatuksi
osak-i. kirkon kaikkein pyhimmiiksi, jonka
merkitystä jo kuoriaitauksen kohdalla oleva
rieinu-I. triumiiryhmä valtavine ristiinnaulitunkuvineen
otsikkona tulkitsi. Itse kuorissa, jossa
pääalttarilla oli keskeinen asema, lienee lisäksi ollut
veistoksin koristeltuja kuoripenkkejä, piispan ja
pappien tuoleja . m. piispakirkoissa tavallista
kalustoa. Pääkuorin kummallakin puolen olivat
sivualttarit. pohjoispuolella arvatenkin P.
Ilen-likin ja eteläpuolella Neitsyt Marian, ja pitkin
kirkon seiniä ja pilarien sivuissa oli suuri
joukko muita alttareita, joista useilla ensin
mainituista oli omat. kirkon sivuun rakennetut
kuo-iinsa. Näistä mainittakoon P. Neitsyen cli
pitä-länalttari ju P. N rjänän sekä P. Sigfridin
aittani kaikki perustetut piispa Hemmingin aikana.
I’ Katariinan (perust. n. 1370), P.
’Bartolo-ineuksen (perust. n. 1374). P. Laurentiuksen
|ierust. v:n 14011 vaiheilla), P. Pietarin ja
Paavalin (perust. I414i, P. Johanneksen (perust.
n. 141i)i. P. Annan ja Andreaksen (perust. 1410).
P. Kolminaisuuden (perust. n. 14201. P. Ruumiin
perust. 1421), Sielujen (perust. Maunu Tavastia
aikana n. 1424), Kolmen kuninkaan (perust.
1447). P. Ursulan 1. 11.000 pyhän neitsyen (perust.
1450-luv.i, Kaikkien pyhien (perust. n. 1471) ja
P. Uistin (perust. n. 1485) alttarit sekä
epäilemättä lisäksi joukko muita, joista P. Martin,
P. Nikolauksen. P. Antoniuksen, Marii
Magda-leenau ja P. Barbaran ainakin näyttävät
todennäköisiltä.
Useat edellämainituista kuoreista tulivat
myöskin piispojen ja muiden ylhäisten
hautakappeleiksi. Itse pääkuorissa oli jo keskiaikana
piispojen Hemmingin (k. 1366), Pentin (k. 1338),
Henrik Ilartmannin pojan (k. 1368) ja
Johannes II :n (k. 1370) tunnetut haudat ja
myöhempinä aikoina saivat siellä lukuisat ylhäiset vii
meisen leposijansa. Muista hautakappeleista
mainitsemme vain tunnetuimmat. Eteläpuolella
kirkkoa on kuorista lähtien ensinnäkin Tottien
hautakappeli, entinen P. Laurentiuksen kuori, |ossa
Ake Tottin (k. 1640i, komea hautamuistomerkki
ansaitsee huomiota. Paitsi Ake Tottia lepäävät
tässä kappelissa hänen äitinsä Sigrid Vaasa,
Berik XIV:n ja Kaarina Maununtyttären tytär
ik. I6:t3). maaherra Lorentz Creutz (k. 1698) ja
Stackelberg- sekä kreivillisen von Rosen-suvun
jiiseniä. ja täällä oli Kaarina
Maununtyttären-kin (k. 1612) leposija, kunnes hänen ruumiinsa
1867 siirrettiin kirkon pohjoissivulla olevaan
Kankaisten kuoriin. Edelleen 011 tällä puolella
kirkkoa Tigerstedt-Vallenstjernan, Olof
Vallen-stjernan perustama 1687. ja Stälhandsken
hautakappelit, joista viimemainitussa on Torsten
Stälhandsken (k. 1644) ja hänen puolisonsa Kristina
Hornin komea hautamuistomerkki.
Pohjoispuolella kirkkoa ou sen luoteiskulmassa n. s. Kijkin
1)6. IX Painettu "/,„ 17.
hautakappeli, jossa presidentti Johan Munekilla
lk. 1663) ja Turun linnan päälliköllä Hannu
Eerikinpojnlla (k. 1683) oli hautansa ja joka
sittemmin joutui Vuorineuvos Jakob Kijkin
(k. 1777) haltuun. Sen itäpuolella on Tavastien
hautakappeli, entinen P. Ruumiin kuori, jonka
jo piispa Maunu Tavast sisusti
liautakappelik-seen. Kuorin erottaa kirkosta rauta aitaus, jonka
keskiaikainen kirjoitus osoittaa Maunu Ta vastin
teettämäksi 1425. Tässä kuorissa oli paitsi Maunu
Tavastilla (k. 1452), hänen seuraajallaan Olavi
Maununpojalla ja Hämeenlinnan päällikkö Olavi
Tavastilla (k:t 1460) leposijansa ja myöhemmin
haudattiin siihen m. m. piispat Martti Skvtte
(k. 1550) ja Herman VVitte (k. 1728). Itäpuolella
sakastia ovat Gezeliuksen, aikaisemmin kreivi
Wittenbergin, hautakappeli, jossa molemmat
Gezelius piispat (k. 1690 ja 1718) ovat haudatut, sekä
komea »Kankaisten kuori" eli Hornien ja
Kurekien hautakappeli, jossa on Kaarina Mau
nuntyttären Antwerpenissä tehty sarkofagi. Tämä
kappeli rakennettiin 1655-57 ja uusittiin 1865-67
sekä 1883 ja on nyt komein koko kirkossa. Sen
värikkäät lasimaalaukset ovat samoin kuin
Tavastien kuorissa olevat lasimaalaukset, taitei
lija VVIadimir Swertsekkoffin (ks. t.) tekemät
ja lahjoittamat. Kappelin lattiannlaisissa hoi
veissa on haudattuna Horn-, Oxenst jerna-, Kurck-.
Creutz-, Lagerborg-, Willebrand- y. m. sukujen
jäseniä, niiden joukossa presidentti Jöns Kurck
(k. 1652) ja Evert Kustaanpoika Horn (k. I687i.
Kirkon pääkuori on 1827 v:n palon jälkeen
niinikään kokonaan uusittu. Sen seiniä koris
tavat m. m. U. VV. Ekmanin tekemät
freskomaa-lauks I, joissa kuvataan kastetta Kupittaalla ja
Mikael Agricolaa ojentamassa ensimäistä suoma
laista Raamattua Kustaa Vaasalle sekä kohtauk
sia Kristuksen elämästä ja kärsimishistoriasta.
Alttaritaulu on hovi-intendentti Fr. VVestinin
tekemä.
Kirkon uudistaminen sen
rakennushistoriallisia seikkoja silmällä pitämällä on ollut
useastikin pohdinnan alais ma, mutta päätökseen asiassa
ei vielä ole päästy. |J. W. Ruuth ja C. v.
Bonsdorff, „Äbo städs historia" : A. Lindman. „Anteck
ningar oin Abo domkvrka och dess fornminnen":
Gustaf Nyström, »Uppmätuingar av äldre inhemska
byggnadsverk utförda av studerande vid tekniska
högskolan" (Arkitekten 1917, siv. 55).| ./. Ke.
Turun tuomiorovastikunta käsittää Turun,
Kaarinan, Kakskerran. Piikkiön. Kuusiston, Pai
iniou. Sauvon, Karunan, Paraisten, Nauvon.
Korpoon. lloutskarin, Naantalin, Merimaskun.
Raision. Maarian. Paattisten, Liedon ja Prunk
kalan seurakunnat Turun arkkihiippakuntaa.
Turun vaunutehdas (Abo vaggonfabrik
C. W r e d e & C :o) ks. Turun rautateol
|ishus osake y Ii t i ö.
Turun verilöyly, Kaarle herttuan 1599 mar
I rask. 10 p. Turussa toimeenpanema verituomio.
jolloin mestattiin 14 herttuan suom. vastustajaa,
niiden joukossa 7 aatelismiestä. Juhana Fleming,
Sten Fincke, Hartikka Henrikinpoika Vuolteen
herra, y. m. Arvi Stålarm ja Aksel Kurki, jotka
myöskin olivat kuolemaan tuomitut, säästettiin
ja kuljetettiin Ruotsiin. Ä. G.
Turun verkatehdas (omistaja A I» o k I ii d e s
fabriks aktieliolag. osakepääoma 1.400.000
mk.. vararahasto 200.000 mk.). perustettu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
