Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tylsyys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2119
Tylsämielisyys—Tynkkylänjoki
2120
kuuromykkäin opettajan 0. II. Alopaeuksen aloit
teestä 1877 Pietarsaaressa ensimäisen
tylsämielisten koulun, jossa oli 10 paikkaa. Vasta
sen-jälkeen kuin E. Hellmanin 1881) Helsinkiin
perustama ykaitvislaitos siirrettiin Perttulaan ja otet
ti in 100!) valtion liuostaan on tylsämielisten asia
meillä saavuttanut suurempaa harrastusta. Paitsi
Perttulan (ks. t.) 100 paikkaa ei kumminkaan
vielä ole muuta kuin 25 asylipaikkaa Sortavalan
diakonilaitoksessa. Mielisairashoitokomitean 1900
tekemän laskelman mukaan on Suomessa noin
9,000 tylsä- ja vähämielistä henkilöä. E. Th-n.
Tylsämielisyys on joko synnynnäinen (vrt.
I it i o t i s m i) tai mielisairauden aikaansaama
(vrt. Tylsistyminen). (E. Th-n.)
Tymoli, metyiisopropylfenoli, erinäisissä
eette-r isissä öljyissä, kuten timjami-, ajovan- ja
monardaöljyissä esiintyvä väritön kiteinen,
tim-jamituoksuinen aine. Liukenee alkoholiin
helposti, veteen vaikeasti, maistuu polttavan
ryyti-mäiseltii. Sulamisp. 50° C. Käytetään lääkkeenä
sekä antiseptisenä aineena esim. suuvesissä.
A r is toi i on jodia sisältävä t.; sitä käytetään
antiseptisiin tarkoituksiin. 8. 8.
Tympaani (lat. tympanum) ks. P a t a r u
m-m u t.
Tympanitis (lat. tympanum - patarumpu),
puli-kuisuus (ks. t.).
Tympanon (kreik.. käsirumpu), kreik.
temp-pelinpäädyn usein mytologisilla kuvaesityksillä
runsaasti koristettu, simssien rajoittama
kolmio-pinta, sittemmin muissakin tyyleissä
ovenpäälli-nen päätypinta yleensä ks. Ovi ja
Rakennustaide, liitekuva III, 1; anat., korvan
rumpu-kalvo (lat. tympanum). U-o N.
Tyndale [lindell],- William (n. 1484-1536),
engl. uskonpuhdistaja ja raamatunkääntäjä.
Henrik VIII :n vainoamana hän pakeni paikasta
toimeen. kunnes vangittiin Belgiassa ja poltettiin
1536. [J. Brown, ,,The history of the english
Bibles" (1911).] E. K-a.
Tyndall [tindal], John (1820-93), engl.
fyysikko, Suurimmaksi osaksi omin päin
hankittuaan itselleen tietoja T. tuli rautatieinsinööriksi
1844 ja Queensword eollege’iin (Hampshiren
kreivikunnassa) maanmittauksen ja
matematiikan opettajaksi 1847; jatkoi opintojaan
Mar-burgin (1848-51) ja Berliinin yliopistoissa.
Palattuaan kotimaahan hän sai 1853 fysiikan
professorin viran Royal institutionissa ja toimi
siinä v:een 1887. — T. oli alkuperäinen ja ahkera
kokeileva luonnontutkija. Hänellä oli
erinomainen kyky esittää niin suullisesti kuin kirjaili
sesti luonnontieteitä, myöskin yleistajuisessa
muodossa. T:n ensimäiset fysikaaliset julkaisut
käsittelevät diamagnetismia ja kiteiden
magneto-optillisia ominaisuuksia (,.On diamagnetism";
1856 ja 1870. uusi pain. 1888). Erittäinkin hän
mieltyi jäätikköjen ja säteilevän lämmön tutki
iniseen. V. 1856 hän Huxley’n kanssa yhdessä
ja lähinnä seuraavina vuosina yksin teki
rohkeita vuorillenousuja Sveitsissä tutkien millä
lavoin ja miksi jäätiköt liikkuvat. Hänen
tutkimuksensa saattoivat hänet oivaltamaan, että
pääasiallisin ja tärkein syy ilmiöön oli jään
halkeileminen ja uudestaan jääty niinen 1. regelatsioni
(ks. Jää ja Jäätiköt). Tulokset hän
julkaisi teoksessa ,,The glaeiers of the Alps" (1860).
T:n kaasujen ja köyryjen läpäiseväisyyttä sätei-
levälle lämmölle käsittelevät monipuoliset
tutkimukset, joihin hän uhrasi monta vuotta (1859-71),
kuuluvat hänen tärkeimpään tieteelliseen tuotan
toonsa. — Teoksia: „lleat as a mode of motion"
(1863; viim. pain. 1880), „The forms of water in
clouds and rivers, iee and glaeiers" (1872),
,,(’ont rilmtions to molecular physics in the ilomäin
of radiant heat" (1872), „On sound" (1867; viim.
pain. 1893), „Floating mater in the air" (1881).
U. 8: n.
Tyndareos [-da’-], kreik. taruhenkilö. I.edan
(ks. t.) puoliso.
Tyndaridit, kreik. tarustossa Tvndareoksen
puolison Ledan lapset, joista toiset olivat Zeuksen,
toiset Tyndareoksen siittämät; tav. Tilia
tarkoitetaan molempia poikia, Kastoria ja
Polydeu-kesta. ks. Leda. D i o s k u u r i t. O. E. T.
Tyne [tain], joki Koillis-Englannissa, melkein
kokonaan Northumberlandissä, syntyy Wardenin
luona North T:n (alkaa Cheviot-vuorilla
Skotlannin rajalla) ja South T:n (lähteet Penninien
rinteellä Cumberlandin kaakkoiskulmassa)
yhtymisestä, virtaa itäistä pääsuuntaa tavattoman
taajaan asuttujen kivihiili- ja tehdasseutujen
halki, laskien Tynemoutliin (North Shields) ja
South Shieldsin välillä Pohjanmereen; 117 km
(North T:n lähteiltä). Suupuolellaan T. 24 km
matkalla on rajana Northumberland^ ja
Dur-liamin kreivikuntien välillä. Suurin lisäjoki
Derwent oik. Derwentin suun yläpuolelle,
Blay-doniin asti, pääsevät valtamerilaivat. Siitä
alaspäin on kaupunki toisensa kyljessä; suurimmat:
Newburn, Newcastle, Walker. Wallsend ja
Tynemouth vas., Gatesliead, Jarrow ja South Shields
oik. puolella. Ne ovat kuuluisia suurenmoisista
laiyaveistämöistään (Armstrongin tehtaissa 1913
n. 25.000 työmiestä, Palmersin tehtaissa n. 8,000
työmiestä, lisäksi kymmenkunta muuta suurta
laivaveistämöylitiötä), joille muualla Englannissa
ei ole vertaisia. Cardiffin jälkeen T:n satamat
ovat Englannin tärkeimmät
kivihiilenvientipai-kat (1914 niistä ulkomaille vietiin 11,j milj. ton;
kivihiiltä) ; ulkomaisessa laivaliikenteessä
selvitettiin 13.5 milj. rek.-ton. netto. E. E. K.
Tynemouth [tainmap], kaupunki
Koillis-Englannissa, Pohjanmeren rannalla, Tynen suun
vas. puolen vastapäätä South Shieldsiä; 58,816 as.
(19111. — T:iin kuuluu 5 townskipiä: Chirtou,
Cullereoats, North Shields, Preston ja
varsinainen T. Uudenaikainen satama- (viedään
kivihiiltä, tuodaan viljaa, puutavaroita,
espartohei-uää) ja teollisuuskaupunki; tärkeä kalasatama
(saalis vuosittain n. 14 milj. kg). Suosittu
kylpypaikka; paljo yksityisten huviloita
merenrannalla. Vanha linna, luostarin rauniot. — T. oli
todennäköisesti roomalaisten asemapaikka; sen
historia kuitenkin alkaa vasta 600-luvun alussa,
jolloin Northumbrian kuningas sinne perusti
luostarin, mutta vasta 1800-luvun alkupuolella
sai T:u uudenaikainen kehitys alkunsa.
Tynkkylänjoki, säteri Säämingin pitäjässä,
Haapaveden ja Tynkkylänjoen rannalla,
vastapäätä Savonlinnan kaupunkia n. 3 km siitä
vesitse pohjoiseen, maanteitse 7 km
Savonlinnaan. Käsittää 3U manttaalia, n. 700 ha. ■— Tila
oli kruunun säterinä v-.een 1845, jolloin sen osti
A. N. Tekin. Nykyään (1916) tilan omistavat
maanvilj. Esa Ikosen perilliset. — Tilalla on
eraniittilouliimo. 1’. W-a.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
