Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Typpibakteerit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2127
Tyrannit—Tyros
2128
sanottiin t eiksi. Tällaisia t :cja olivat esiin.
Ateenan Peisistratos ja hänen poikansa, Korinthoksen
Kypselos ja Periandros, y. 111. Nämä aikaisemmat
t:t olivat yleensä erittäin kunnollisia ja valtion
parasta harrastavia hallitsijoita, mutta usein myös
häikäilemättömiin väkivaltaisia. Myöhemmät t:t,
esim. Sisiliassa esiintyneet, olivat vielä
oinaval-taisempia, niin että t. sana sai sittemmin
merkityksen sortovaltias, mikä merkitys sillä
vieläkin on nykyajan kielissä. Tässä mielessä sanot
tiin myöskin niitä 30 miestä, jotka Sparta asetti
Pelopounesolaisen sodan jälkeen 404 e. Kr. hai
litsemaan Ateenaa, 30 tyranniksi. ,/. F.
Tyrannit (Tyrannidae), 71 sukua ja 450 lajia
käsittävä ameriikkalainen varpuslintuheimo. Tiun
mis on vahva, nokka suora, noin pään pituinen,
koukkupäinen; jalat voimakkaat, varpaat lyhyet.
Muistuttavat elintavoiltaan meidän lepinkäisiä.
E. M o.
Tyree /liri] (Tiree), Sisäisiin Hebrideihin
kuuluva saari Skotlannin länsirannikolla; 70 km-,
2.102 as. (1901). Kuuluu Argyllin kreivikuntaan.
Kivilouhimoita.
Tyreoidiini, kilpirauhasesta (glandnla
lliyre-oidca) saatu valmiste, joka sisältää tämän
rauhasen erittämän entsymiä; sillä arvellaan
olevan kyky edullisesti vaikuttaa muutamiin
elon-ilmauksiin terveessä ruumiissa ja sen puutteessa
elimistö joutuu erikoisille taudillisille
tapahtumille alttiiksi (kakeksia strumiprira), niinkuin
voi sattua kaulakupuoperatsionin jälkeen.
Tyrgils Knuutinpoika ks. T o r g i 1 s Knuu
t i n p o i k a.
Tjrrjän koski t. Tyrjän meri,
suomalaisissa runoissa tarkoittaa Ti he ri aa n merta.
Tyrjä nimen syntyä valaisevat toisintomuodot
Tyyria, Typeriä ja Tiberi.
Tiirkheim /tyrkhäim], 1. Kaupunki
Lounais-Saksassa, Elsassissa, Kolmarista länteen,
rautatien varrella; 2,594 as. (1905). — Puuvilla,
silkki-, paperiteollisuutta, viinin viljelyä. —
T n luona Turenne 5 p. tammik. 1675 voitti
Uournonvillen, Lothringenin herttuan ja Branden
burgin vaaliruhtinaan komentaman sota joukon.—
2. Kauppala Lounais-Baierissa, Sehwabenin hai
litusalueessa, Wertaeliin varrella Augsburgista
etelä-lounaiseen: 1.933 as. (19051. - Linna,
luostari. Puumassa- y. m. tehtaita.
Juustonvalmis-tusta.
Tiirkis I. kalaiitti. amorfinen
kivennäisaine, kokoomukseltaan vedenpitoinen aluminium
fosfaatti, joka vähäisestä vaskenpitoisuudesta
on vihreän tai sinisen värinen. Vaikka t. ei ole
erittäin kovaa (6), käytetään sitä kumminkin
kauniin värinsä takia arvokkaana koristekivenä.
Se esiintyy laavavuorilajien onteloissa
munuais-maisina massoina. Parasta t:iä saadaan
Mese-■listä ja Nisapurista Persiassa sekä Megarasta
Arabiassa. Vähemmän kaunista t:iä tavataan
Jordansmiihlessä Sleesiassa, Uudessa Meksikossa,
Arizonassa ja Tibetissä. Kaupassa esiintyy
myös keinotekoisesti valmistettua t:iä. t. s.
vaskella värjättyä ja puristettua
aluminiumfosfaat-tia. Tämä on jonkun verran hauraampaa kuin
luonnontuote. Sitäpaitsi t :iä paljon väärennetään.
N. s. hammas-t. on vaskisuoloilla värjättyä
fossiilista norsunluuta, mastodontin tai
dinotheriu-min torahampaista saatua. Halvin väärennetty
t. on värjättyä lasia P. E.
Tyrni, tyrnipensas / llippophae
rham-noiden), Elæajinacnr-heimoon kuuluva. 1-3 ui
korkea, orainen, 2-kotinen
pensas, jolla on kapean tasa
soukat, hopeanhohtoiset
lehdet, pienet, kellanvilireät,
lehtien puhjetessa aukeavat
kukat ja suuret keltaiset
luumarjat. Kasvaa meillä
Ahvenanmaalla ja
Pohjanlahden rannoilla jokseenkin
yleisesti muodostaen usein
kapeita, tiheitä merenranta
pensaikkoja, jotka jtiuriv
sa-muodost uksen avulla
pysyttelevät määrätyllä
korkeudella maan kohotessa pake
nevasta merestä. Toisinaan
t:iä istutetaan koristeeksi
puistoihin, niissä se hyvin viihtyy. A. I.
Tyrnävä (ruots. Tör nä vii). I. Kunta.
Oulun 1., Oulun kihlak., Limingan-Kempeleen
Temmeksen-Lumijoen-Tyrnävän uimismiesp.. kii
kolle Limingan rautatieasemalta 15 km. Pinta
ala 389.1 km2, josta viljeltyä maata i 101 <t.
5,807 ha (siinä luvussa luonnonniityt 2,046 ha.
puutarha-ala 11 ha). Manttaalimäärä 50®/ja,
talonsavuja 217, torpansa vilja 19 ja muita
savuja 5 11907). 3,711 as. (1915): 44(1
ruokakuntaa. joista maanviljelys pääelinkeinona 341 :llii
(1901). 435 hevosta. 2,994 nautaa (1913).
Kansakouluja 3 (1916). Käytännöllis-tietopuoli
neil karjanhoitokoulu (Härmän talossa).
Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia: Tyrnävän seudun
osuusmeijeri. - 2. Seurakunta, konsistori!
liuen, Kuopion hiippak.. Oulun
tuomiorovasti-kuntaa; kuulunut kappelina Liminkaan,
perustettu 1640-luvulla, määrättiin erotettavaksi
omaksi klirakunnaksi keis. käskykirj. 20 p:ltfi
helmik. 1889 (eusimäiuen khra v:sta 1901).
-Kirkko puusta, rak. 1873. L. U nen.
Tyrnävänjoki, pieni joki Oulujoen eteläpuo
leila, laskee Lumijoenselkäiin yhteisellä suistolla
Temmesjoeu. Äugeslevänjoen ja Liminganjoen
kanssa.
Tyroli ks. Tiroli.
Tyros /-y-] (hepr. Sor, ..kallio"), muinai-eii
Foinikian (ks. t.) Sidonin rinnalla.mahtavin
kaupunki. Todennäköisesti T. on ikivanha
seemiläinen asumus, alkuaan rakennettu kahdelle
saarelle 1 ljt km mannermaalta, joiden välissä oli
oivallinen satama. Saaret yhdisti 10:nnel’ä
vuosisadalla e. Kr. Davidin ja Salomonin aikuinen
kuningas liirani. Kun saaret eivät muuten
tarjonneet riittävästi tilaa asukkaille, rakennettiin talot
5- ä 6-kerroksisiksi. 10:nnellä ja 9:nuellä
vuosisadalla T. oli Palestiinan johtavin kaupunki. Sen
laivat kulkivat kaikkialla Välimerellä ja
siirtokuntia perustettiin pitkin Välimeren rantoja:
niistä oli tärkein puunilainen Karthago (ks. t.).
Useat Assyrian ja Babylonian kuninkaat turhaan
yrittivät valloittaa T:ta. Vasta Aleksanteri
Suuren onnistui 332 valloittaa se piiritettyään
sitä maalta ja mereltä ja rakennettuaan salmen
poikki maavallin, jota pitkin hänen sotilaansa
pääsivät sitä läheltä ahdistamaan. Tämä valli
maatuneena yhdistää nykyään T:n saaret
liian-nermaahan. Senkin jälkeen kuin Foinikia 64 e. Kr.
joutui Kooman vallan alaiseksi, pysyi T huo-
Tyrni.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
