Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
24
pieni, rakastettava, tuntehikns poika, jota
kaikki rakastivat ja äitimme aina
hemmotteli. Hän oli niin peloissaan, kun
seisoi siinä edessäni pitäen kuollutta
lintusta pienessä kädessään, että
hauen kasvonsa olivat aivan valkeat, —
niin valkeat kiun lumi; ja hänen suurista
sinisistä silmistään, jotka olivat täynnä
surua ja pelkoa, putosi kyyneleitä
nivan sateena alas. .Alutta minulla ei
ollut sääliä. Näin tuon pikku poikasen
vapisevan päästit viirpaisin asti, kun
katkerimmalhi tavalla toruin häntä hänen
huolimattomuudestaan, koska hän oli
nvan-uut häkin oven ja antanut. Sirkun lentää
huoneesen, vaikka kissa oli siellä.
„Oi, Hetumi, Hemrni; Henimi kulta!
Minun on niin paha mieleni, — niin, niin
paha mieleni: on niin paha mieleni, etten
tiedä, mitä minun pitää tehdä! Annit
anteeksi minulle, Hemmi kulta, anna anteeksi
vaan tämä ainoa kerta!" niin nyhkytti
pikku Yrjö veljeni.
Mutta minä en tahtonut kuulla hänen
sanaakaan puhuvan, vielä vähemmin
tahdoin anteeksi antaa!
„Sinii surmasit lintuni! sinä olet paha,
tottelenuitoin poika! Minä kielsin sinua
koskaan avaamasta häkkiä, ja nyt. on ra-
kas. rakas lintuni kuollut! En tahdo
sinusta enää koskaan pitää!"
Joku laski kätensä olkapäälleni ja
vastapäätä vihaisia punestuneitä kasvojani
näin äitini lempeät hämmästyneet silmät.
,, Helmi lapseni, koska sinä opit
voittamaan tuon ^teloittavan kiivaan luontosi?
— Olen hyvin surullinen siitä, että pikku
Sirkku on kuollut; mutta rakkaani, älä toki
puhu noin kovasti pienelle veikollesi."
Olin liiaksi suuttunut, kuullakseni luinen
rakastavaista varoitustaan.
..Hän 011 surmannut lintuni!" huusin minä;
,,hän on paha, tottelematoiu poika; en
rakasta häntä yhtään."
„0i Äiti!" puhui Yrjö herttaisella ja
surullisella äänellä, „en tahtonut sitä
surmata! Minä olin hyvin paha; avasin
häkin oven ja Sirldcu tuli ulos ja hyppäsi
pöydällä; samassa näin, että kissa oli
tullut sisään ja aivan kun tiikeri se ryntäsi
Sirkun päälle. Minä pelästj’in niin
hirmuisesti, että juoksin nurkkaan ja peitin
kasvot käsiini, ja kun taas katsoin ylös,
seisoi Kaisa siinä, jossa sinä nyt, ja piti
sitä kädessään — ja sen keltaiset
höyhenet olivat aivan verisiä ’— ja, oi äiti!
Äiti! mitä minä teen?"
Hän juoksi äidin Syliin, veti häntä
kaulasta, itki ja vaikeroi. • (Jatk.)
Tiliini lunni f riskit /Kirjoituksia.
I.
1) Eräänä päivänä sanoi Aleksanteri
ala päälliköllensä: „Minä olen 2 vuotta
nuorempi Hepliästiäma", siilien lisäsi
Par-menio: „Minä olen 4 vuotta vanhempi,
kiui te molemmat yhteensä."
Kallisthe-nes puuttui heiiliin puheesensa ja sauoi:
,,Minun isäni oli 96 vuotta ja niin vanha
kuin te kaikki yhteensä."
Kuinka vanha oli siis Aleksanteri,
kuinka vanha Hephästion ja kuinka vanha
Parmenio?
Niini-arvoitus.
Metsäinen maa.
Osa päivästä.
Päälcaupan lei Euroopassa.
Laululintu.
Tytön nimi.
Metsän kuulu kuninyas.
Alku- ja loppukiijaiinistu tulee kahden
suomalaisen runoilijan nimet.
Vastaus 1 i Runo-arvoitukseen n:ossa
1: „Puutarha."
Vastaus Kirjain-arvoitukseen n:ossa 1.
„Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella
asunto."
Eri sanat: Joensuu, Susi, Juuri, Tatti,
Kuuma, Keukil. Ella, Konna, Lemu.
hi i ’jelaa t i kko.
—in, —alli—, —»n—, 5! kertun puljun
kiitoksia. Tilhi pyytää, ottii vastedeskin muistutte
tiiiutii. Tilhi vastuun ottaa kiitollisuudella
sopivia kirjoituksia, ne ovat lähetettävät Tilhin ,
toimitukselle, Andreankatu ’2S.
HELSINGISSA, WolUo Ja 1’UMi’lu Totuta»- |u Kiriainkuflt.-Orakoyllt. kirjapainos»» ia kumnntamn, 18S4.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
