- Project Runeberg -  Tilhi. Kuvalinnen sanomalehti lapsille ja nuorisolle / N:o 1-26. 1884 /
74

(1884-1886)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

tieto tekee sydiimmen iloiseksi jn mielen
vahvaksi. Niin, knikki, kaikki Suomen
lapset, yhdyttehän tälliin liittoon?
Eihän kukaan tahdo harjoittaa julmuutta ja
väkivaltaa? Tahdotl.ehan olla hyviä
jaar-meliaita? Niin, varmaankin tahdotte.
Silloin ojennatte kätenne toinen toisillenne
ja siten saadaan monta rengasta
muodostetuiksi ja kun rengas renkaasen yhtyy,
niin tulee siitit pian suuri ketju, ja
ajatelkaa — kuinka ihanaa — olette yhtyneet
siinä, mikit on hyvä ja oikein, ja silloin
sydiinunenne on iloinen ja äiinenno yhtyy
lintu,jen viserryksiin, jotka riemu te n
kohoavat kiitokseen taivasta kohti, ja
ihanalta tuntuu silloin Jumalan suuri luonto
ja rakkaalta tämä oma maamme, ja
liutu-jen laulut, kun häiritsemättä saavat
metsissämme kaikua, ennustavat. Suomen
maalle onnea, siunattua tulevaisuutta.

Sama harras lasten ystävä, joka
saduillansa ja runoillansa Suomen lapsissa on
herättänyt, monta jaloa tunnetta ja
herättänyt. heissä jumalanpelkoa ja rakkautta
omaan maahan, joki 011
innostuttanut heitä rakastamaan Jumalan luontoa ja
suojelemaan pieniä turvattomia lintuja —
te tiedätte kyllä, ketä tarkoitan, sotii Z.
T:t.a — hän lämpimällä sydämniellä
nyt.-kiu seuraa Keviit-Yhtiöitten perustamista
maassamme. Tilhi oi malta olla kertomatta,
mitä hiin jo 13 vuotta sit.te kirjoitti
Ke-viit-Yhtiöille Suomessa, toivoen, ett’ei hän
sitä pahaksi pane. Lämpimästä
syilitm-niestä lähteneet, sanat, jalon hengen
ajatukset, ne eivät sna jäädit unhotukseen.

Näin kuului Z. T:u kirje
Keviit-Yhtiöille .Suomessa:

,, Nyt 011 taas keviit, leivonen laulaa,
ja kaikki muuttolinnut painuvat
pohjoismaille. Millä lailla meidän 011
vastaanottaminen kevään iloiset sanansaattajat?
Pitääkö meidän vainota, pyydellä ja tappaa
heitä, jotka eivät meille ole koskaan
tuoneet, muuta kuin iloa ja hyötyä? Pitääkö
meidän ryöstää tyhjiksi heidän köyhät
pesänsä, kiitokseksi siitä, eitä he tulivat
meidän luoksemme, leu täin pitkiil matkat,
maiden ja merien ylitse, jättäen Afrikan
daadeli-puut, Sisilian maudeli-lehdot,
Sniyr-nnn viikivnnpiiist.ot ,ja Espanjan ruusutar-

hat? Onkos se niin ylen suuri rikos
että liekin rakastavat Suomea niinkuin
me, ja että ha ovat jättäneet sidoisimman
suven ja herkullisimmat hedelmät,
tullaksensa meille laulamaan tänne pohjois-maille,
missä usein saavat nähdä vilua ja nälkää.

Ei, se 011 oikein ystävällistä, oikein
jaloa että pienet linnut tänne tulevat. Ja
senvuoksi mekin sanokaamme heille:
„ter-ve tultuanne, olkaa huoleti! Teille ei
saa mi tää pahaa tapahtua tässä maassa.
Teidän taivaallinen Isänne on myös
meidän isämme, ja Hän, joka saattoi teidät
tänne sini-ilmojen kantta, teitä tiettömiä
myöten, Hän on täälläkin suojeleva teitä
ja herättävä ihmisten sydämmessä
armnh-televaisen rakkauden. Hänen nimensä
kunniaksi, Hiilien käskyänsä totellen Suonien
lapset, nyt tahtovat, olla teille ystäviä ja
suojelijoita. Usein ennen olemme
ajattelematta telineet teille pahna; mutta nyt ei
Semmoista enää saa tapahtua. Me
tahdomme armahtaa teit ii, niinkuin Juntilla
meitä on armahtanut; me tahdomme
rakastaa teitä, sentähden että Jumala meitä
rakastaa. Olettehan tekin Jumalan kiiden
luomia niinkuin me, ja kuningas David
sanoo: ,,Herra, Sinä autat sekä ihmisiä
että eläviä." Sentähden emme tahdo
mekään koskaan on iiii tehdä pahaa eläville;
me tahdomme suojella ja puolustaa
turvattomia maan päällä. Kuinka muuten
tekisimniekään: kuinka voisimme tästä
lähtein olla julmuutta kaminomatta? Sillä
Jumalan rakkaus on meihin rakentanut
itselleen pesän ja asunnon, niin ettemme
enää voi olla iloiset, kun näemme toisten
olevan luvun ja kiusan alla.

Tahdotteko tekin, rakkaat lapsukaiset,
näin sanoa, niin muistakaamme uudestaan
pientä Kevät-yht.iötäuune, muistakammo
kuinka me vuosi takaperin lupasimme
toinen toiseltamme olla laupiaat eläviä
kohtaan. Meidän tulee koko vuosi pitää se
lupaus mielessä, iuntta erittäinkin
keväällä; j-illä kt-vät 011 lasten ja
pikkn-liu-tusten aika. Silloin 011 täit Jumalan
luoma ihana maa ikäänkuin pienenä lapsena;
se kasvaa ja kukoistaa onnellisessa viat
lomuudessaau.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:56:32 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tilhi/1884/0078.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free