- Project Runeberg -  Tilhi. Kuvalinnen sanomalehti lapsille ja nuorisolle / N:o 1-26. 1884 /
130

(1884-1886)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

„ Ennen ette koske porsnasen kuin olette
minut tappaneet. Te olette livvin häijy."

Nyt suuttui mies.

,,Tekisipä mieleni ensin koetella
rautaani sinun nahallasi hävyttömyytesi
tähden. Oletpa aika kisaanpoika. Väisty
tiehesi, ellet tnhdo tutustun johonkin
oikein tulikuumaan."

Bertien koko ruumis värisi, mutta hän
ei liikahtanut paikaltaan.

..Näen sen paljon mieluummin, että
pa-netto uhkauksenne toimeen minun
suhteeni kuin eläin-paran."

nOletpa aika urhoollinen poika!"
huudahti mies, jonka suuttumus lauhtui
hämmästyksestä.

„Eu tiedä, mitä tarkoitat", sanoi Bertie
totisesti, „mutta porsaalle vaan et san
tehdä mitiiäu pahaa."

„Niin totta kuin elän poltan merkin
sinuun, ellet lankea polvillesi ja pyydä
minulta anteeksi."

»Sitä en tee."

„Etkö talulo pyytää minulta anteeksi,
koska olet estänyt minua lomittamasta,
mitä aioin?0

„En! To olette halpa ihminen!"

Bertie sulki silmänsä ja tunsi itsensä
hyvin uupuneeksi; hän luuli muutaman
silmänräpäyksen jälkeen tuntevansa
polttavan kivun ruumiissaan: mutta hän ei
sittenkään totellut käskyä.

Miehen käsi vaipui voimatoina alas.

,,Sinä olet totta tosiaan urhoollinen
poika", sanoi hiin vielä kerta. .Noh,
poikaseni, tuo olikin vaan pilaa kaikki tyyni.
Sinä olet niin tavaton poika, että
tehdäkseni sinulle mieliksi jätän porsaan
merkitsemättä. Mutta kummallinen pieni narri
olet. kuitenkin, ellet ole enkeli tuolta
ylhäältä".

Bertielle tulivat kyyneleet silmiin.
Kuninkaallisella lavalla ojensi hän kätensä
miehelle suudeltavaksi, niinkuin hänen oli
tapa tellda Avillion’issa.

Musta, nokinen mies puristi sen
suureen, ruskenan kouraansa.

„Sinä olet kummallinen poika", mutisi
mies hämmästyksellä ja kunnioituksella.
,.Ja ettehän koskaan enää talnlo mer-

kitä porsaita", sanoi Bertie. katsellen
miestä suurilla totisilla silmillään.

,,En sitä enää tee", vastasi mies
häpeissään. ,,Oi, pieni lierraseni, te olette
ensimmäinen, jolla 011 ollut semmoinen
valta ylitseni."

„Niin elkäii sitii enää koskaan tehkö’1,
sanoi Bertie juhlallisesti. „Olisihan synti
ja alaarvoista teidän suuren, vahvan
miehen rääkiltä pientii, turvatonta eläintä."

„Mikä teidän nimenne on, pieni
lierraseni ?" kysyi mies nöyrästi.

..Minua sanotaan Avillion’iksi."

., \Yilliamiksiko? Niin, tahdon elinaikani
sunnuntaisin muistaa \Yilliam’ia
rukouksissani", sauoi mies nähtävällä
liikutuksella ja mutisi itsekseen: „en vaan ole
nähnyt semmoista poikaa ennen."

,,Paljon kiitoksia", sanoi Bertie
ystävällisesti, kohotti lakkiaan ja astui ulos
vajasta ennenkuin mies jälleen oli
ennättänyt tointua hämmästyksestään. Kun
pikku paroni sitten katsoi taakseen, näki
hän miehen sammuttavan tulen ja porsaan
juoksevan valloillaan.

„Olin todella oikein peloissani", ajatteli
Bertie, ^mutta vaikka Itiin olisikin
polttanut minut tuhaksi, en sittenkään olisi
luopunut pää tökses tän i."

Oli ikäänkuin joku olisi kuiskatun
Bertielle korvaan: ,,ei ole maailmassa mitään
parempaa kuin rohkeus yhdistettynä
lempeyteen. Nämät kaksi ominaisuutta
voivat tehdä maailmassa ylitä suuria ihmeitä
kuin mikään loitsija."

Paitsi syntyperäistä hienoutta ja ylhäistä
käytöstapaa ei nyt enää ollut Berrien
olennossa ja ulkonäössä mitään, joka osoitti,
ettii hän oli pieni paroni. Lumivalkea
puku oli tuhrautunut ja kurtistunut, liiinen
punaiset sukkansa olivat kadottaneet
alkuperäisen värinsä, liattu oli rutussa ja
hiukset vanuneet.

Ei kukaan ohitseknlkevä olisi voinut
aavistaakaan tämän pienen kurjan
vaeltajan olevan pienen paronin. Kuitenkaan ei
Bertie ollut neljättäkään osaa niin ylpeä
eikä kynnnenettäkääri osaa niin onnellinen
onnen kuu hän kerran kaikessa
loistossaan vietiin kuningattarelle esiteltäväksi.
Häntä vaan olisi haluttanut kohdata jon-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:56:32 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tilhi/1884/0134.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free