Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
likkini täällä ja leiki nukkesi kanssa
niinkauvau. kun äiti pistäytyy tuolla
naapuritalossa asialla!" SiUe suuteli hän
Kyllikki;! ja aikoi lähteä. Vielii kerran
kääntyi hiin ja snnoi: ...Ala vaan
kosketa rukkiin, ettei lanka
hämmentyisi !•• Sitte hän meni.
Kyllikki leikki vähän aikaa nukkensa
kanssa, mutta ei se häntä oikein
miellyttänyt. Tuossa seisoi äidin rukki niin
ystävällisen näköisenä. Voi kuinka mielellään
Kyllikki olisi hiukan koettanut kehrätä, mutta
olihan äiti kieltänyt, — Jota
kattvem-min hän rukkia katseli, sitä
suuremmaksi tuli hänen halunsa ja viimein ajatteli
hän: .»Eihän äiti sitä nyt näe, jos vähän
kehräänkin." Hän siirtyi lähemmä
rukkia. - - jo polki hänen pikku jalkansa
sita. Kukin pyörä kääntyi ympäri
suristen. mutta sen surina ei nyt
ollenkaan kuulunut niin hiljaiselta ja
ystävälliseltä kuin äidin kehrätessä, vaan siinä
oli jotain kovaa, oikein ankaraa. Pari
kertaa se pyörähti ympäri, lanka
katkesi ja hämmentyi. Kyllikki säikähti.
Mitä hän nyt oli tehnyt, ja mitä äiti
sanoo? Peljästyneenä kääntyi hän pois
rukista. Kuu loi juuri säteitään
liuonee-seu. ja sen valossa näki Kyllikki taas
enkelinsä. Se ei hymyillytkään, vaan
katsoi surullisesti Kyllikkiin. Sitte
kääntyi se pois ja itki. Kyllikkiä" kauhisti
oikein. Hän tunsi olevansa aivan vlcsin.
Huone tuli yhä pimeämmäksi. Ilän
rupesi pelkäämään, oikein vapisemaan.
Kaikki esineet huoneessa muuttuivat
hänen mielestänsä. Kukan lehdet tuolla
pöydällä näyttivät hänestä kasvavan
hirmuisen pitkiksi, ja sanomalehti, jonka
äiti oli asettanut samalle pöydälle, se
kahisi salaisesti. Kyllikin mielestä sen
kahina merkitsi: ..Kyllikki, nyt olet ollut
paha lapsi." — Vavisten piti hän kiini
nukestansa ja alkoi astua ovea kohti.
I Iän tahtoi huutaa .äitiänsä, unitta sanat
eivät tulleet hänen suustansa. Viimein
hyrähti hän katkeraan itkuun.
Hetkisen kuluttua tulikin äiti kotiin ja
säikähti kovasti, nähdessään Kyllikin noin
itkeviin. ..Oma Kvllikkini, mikä sinun on?"
lian kysyi. ..Voi. minä pelkään, pelkään!"
sopersi Kyllikki. ..Mitä Kvllikkini pelkää?"
äiti kysyi. Nyyhkien vastasi Kyllikki:
..Täällä 011 niin pimeä!" Äiti katsoi
surullisesti lapseen. Sitte lausui hän:
..Kyllikki, mitä nyt olet tehnyt? Nyt ei
omatuntosi ole puhdas, koska pelkäät
pimeässä!" Kyllikki se vaan itki sita
kiivaammin. Äiti nosti hänet syliinsä
ja vei hänet sohvalle. Samassa
huomasi hän rukin ja siinä hämmentyneen
langan. Hän arvasi heti asian oikean
laidan. Ei hän kuitenkaan mitään
virkkanut. katsoi vaan surullisesti Kyllikkiin,
joka noin oli hänen mieltään rikkonut.
Kauvan itki Kyllikki, kunnes hän
vihdoinkin sai puhutuksi äidille, miten
hän oli tehnyt ja miten enkeli oli
itkenyt. Sitte pyysi hän svdammestä
anteeksi äidiltä. Äiti sanoi, etta hauen
kuitenkin etupäässä oli pyytäminen
anteeksi Jumalalta, ja niin Kyllikki
tekikin. Hän pyysi myöskin, että Jumala
antaisi vielä enkelinsä suojella häntä, ja
ett’ei enkeli enää itkisi. Koko illan
oli Kyllikki hyvin surullinen. Mistä hän
nyt tietäisi, oliko Jumala todellakin
antanut anteeksi hänelle? Äiti sanoi, että
jos hiin sydämmestään oli katunut ja
pyytänyt anteeksi, niin Jumala myös oli
antanut anteeksi. Illalla kun Kyllikki
laskeutui levolle, hiin vielä -rukoili
anteeksi tottelemattomuuttaan ja nyt
hänestä tuntui taas rauhallisemmalta. Kun
hän loi silmiinsä ylös. näki hän oman
enkelinsä taas vuoteensa vieressä. Kyllikin
pikku sydän oikein hypähti riemusta,
kun enkeli taas hänelle entisellä
tavallaan hymyili. Hänen mielensä täyttyi
kiitollisuudella Jumalaa kohtaan, joka oli
hänelle anteeksi antanut. Rauhallisesti
nukkui hiin sitte enkelin hohtavain
siipien suojassa.
Tämä tapahtuma pysyi aina Kyllikin
mielessä. Aina koetti hän tästälähin
tehdä sitä. mikä on oikein, ett’ei
enkelin tarvitsisi hänen tähtensä itkeä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
