Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
117 <$>-
tultua tehtiin hirvittävä keksintö:
kirkon-vahti oli lukinnut heidät sisään. Elli
alkoi itkeä ja Annikin sai niellä
kyyneleitä, ettei niitä näkyviin tulisi.
„Ei itku hädästä päästä," sanoi Yrjö
ja alkoi molemmilla nyrkillä jyskyttää
ovea. „Tulee kaiketi pian tiellä joku,
joka kuulee ja tulee päästämään meitä."
Mutta ketään ei tullut. Aurinko laski
ja kirkossa tuli yhä hämärämpää ja- yhä
enemmän salaperäistä.
„Tämä on ikävää," sanoi Yrjö ja
antoi käsivarsien vaipua. Jos voisin päästä
ylös tapuliin, soittaisin niin, että ihmiset
luulisivat valkeaD olevan irti tai
vihollisten lähestyvän." Ja hän oli
nähtävästi mielissään, kun ajatteli minkälaisia
saisi aikaan. Anninkin mieli tästä
roll-kastui.
,,Koetetaan," sanoi hän. ,,Oikeat
portaat käyvät sinne tuolta ulkoa, mutta
minä olen nähnyt, että lehtereillä on
pieni ovi, josta varmaankin pääsee
tapuliin."
Lähdettiin lehterille. Ovi ei ollut
lukossa ja se antoi myöden jo ensi
työn-täyksellä, joka oli niin voimallinen, että
Yrjö putosi päistikkaa pilkkosen pimeään
koppioon ja pelätti piilosta köyhän
kirk-korotau, joka yhdellä hyppäyksellä
puikahti hänen ylitsensä tyttöjä vastaan ja
saattoi heidät huutamalla pötkimään
pakoon. Yrjö nousi pystyyn ja alkoi
rohkeasti hapuilla edemmäksi pime3rdessä.
(Jatk.)
——
örpiiii ittnijn ja Srihhalnit
3Ut u.
13«tf. cbdl. turoon.)
ni.
Sijat nutit tiu hui t jn Scptiu Vlaija
jo Sciffalan Fiatit tulemat
ntfn=il)mififfi.
|äin meni miimcifen nätfämuobcn pitfä
ja folffo taimi. 9,’fiittn fun tuli
feu-raama fcmät, olimat faiffi oraat niin
miljau-nat ja fanniit, ettei Luomalan manlja ljar=
mnapartainen maarifaou, jofa oli näljnyt
jo taljbcffaufymmcntä ja faljbeffnti femättä,
tottnan ollut luifpiljt niin rel)emiä oraita,
ftuffnfct olimat fuloifta, I)ciuäufovrct tyyö*
tcifiä ja mafifat pellon rannaöfa Ijeillimät
iloifctti tippaa, fnu oti matfat täljnnä tuo*
vettä vuoljoa ja jofa ainoa ojanen, jofa
lät)tccu fiiniä pulppitfi firfatta mettä.
„SlnS niin," fanoimat iljmifct iloisfaau,
„ut)t Ouniala on meitä {Urittanut, fun
olimme paljoja; mutta fatfofaaS fuiufa
to ii tt nyt taas meitä fiuitaa! Emme tal)bo
enää olla tottclciuntlouiia, maan fiitänii
me jofa ainoatta (cimäu palalta ja jota
mcbcn pifavaöta, miufä faantnic, ja olcuu
me aina avmclijaita faivaille ja föyljille".
Suu fitten tuli juhannusaatto, oli fofo
Suomen uianSfa riemujuhla, ja faiffi
iljmifct taafen iloifina forittclimnt tupaanfa fu*
lilla, foimttilla ja Ijaaioau offilla.
Slatu ja 2)iaija olimat faaucct
toimcf-fceu forietaa fcpäu tupaa. mcnimät
faarccu iufjaunuöfoimuja Ijnfeiiiaau. 2Boi,
fuiufa täällä oli faunista, ja fofo faari
oli täynnä fcfäittä elämää: puut olimat
juuri faaucct miljcriiit fefäljamccufa maU
luiiffi, fuffafct oifein tiiman faSmoimat
päättäffecu juljauuuffcua iljinifillc iloa luo*
maan, ja IjQvaffa fuufen IntmaSfa opetti
poifiaufa lentämään, että näraäftn pieno*
faifct pääfifiloät Ijuoincnna fatfomaan,
fuiufa niityllä juhannusta mielettiin.
ilfaija poimi cfiliinanfa täyteen
juljait-nuSvuo()oja, ja Slatu ljaffafi foimuja.
„fiaS, fuiufa tuoSfa on fauniö pihlaja!"
ijuiifi Slatu äfiöti, ,,ja niin fauuiitti fe
fufoittaa Siitä tulee jyijfcä juhannus*
puu ..pöybätt taaffc."
„2Uäpn tofi!" fonoi »Diaija. „Stfös
muista mitä äiti fattot: eihän fufoittamaa
pihlajaa faa taataa. ©iiljen tulee fylfyllä
marjoja, ja tulemana muoniin fc taas
fuffii, ja mc fannunc fiitä monta mnotta
iloita; mutta joS fc uyt fanbetaau, on fe
jo ylihuomenna lainmasfctasfa vcljuua."
Ei Slatu laatauutfaau pihlajaa eifä fao*
tanut mitään oifciu faunitta puuta, taatot
maan fcmiuoifia, jotta fasmoimat al)taisfa,
vumisfa paifoisfa ^a niin faatiiu fofo
jouffo juhaiinuSpuita.
Sliottiin loljlcä pois, multa fyaraffa
fuufen latmaSfa rupcfi Ijirmcä&ti fätifcmääu.
©e oifein fybäutä färfcmällä äänellä rä*
fötli.
„£!ufol)an fillc raufallc fufaau tcljuyt
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
