Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
—S> 122 .su-
teensa olivat tarttuneet naulaan ja olivat,
nyt repaleiksi revittyinä.
Siinä irti yritellessään oli Yrjö
sattumalta työntänyt luukkua katossa, avasi
sen nyt kokonaan, niin että kesä-illan
lempeä valo virtasi sisään.
,,Hyi, minkä näköinen sinä olet,"
huudahti Anni, ktui näki tuon
pelkäämättömän sankarin aivan tomun ja lian
peitossa.
„Et sinäkään taida paljoa paremmalta
näyttää," sanoi Yrjö naurahtaen ja pisti
päänsä luukusta ulos. „Nyt näen,
eteemme tulekasui torniin tätä tietä, me
olemme varmaankin kuorin kohdalla, sillä
edemmäksi emme pääse."
»Näetkö jotain ihmistä siellä, jota
voisi huutaa avuksi?" kysyi Anni.
»En näe, mutta jos minulla olisi
hätä-lippu nostaa sillä lailla kuin
haaksirikkoiset tekevät, niin ehkä olisi siitä apua.
Lippu näkyisi tästä hyvinkin kauvas."
»Ota mintm esiliinani!"
„Se on hyvä. Tankoa emme voi saada,
mutta minä sidon nenäliinani sinun
esiliinaasi ja liehutan niillä niin paljo kuin
jaksan. Tässä me olemme kuin
asumattomalla saarella keskellä merta ja
voimme odottaa, että metsän pedot meitä
tulevat syömään."
Alhaalta kuului Ellin valitushuutoja.
»Kuuletko, miten leijonat kiljuvat? "
kysyi Yrjö.
»Hyi, Yrjö, et saa noin peljättää
minua ! " sanoi Anni ja kyyristyi
pelokkaana likelle Yrjöä.
Mutta nyt ei kuulunut kirkosta
ainoastaan leijonan ulvontaa, vaan muitakin
ääniä.
»Anni! Anni! Yrjö! oletteko täällä?•’
»Katso vaan kuinka lippu auttoi! "
huudahti Yrjö riemuisena ja nyt
ryhdyttiin kiireimmiten vaivaloiseen
palaus-iu atk aan.
Kirkon ovi oli auki ja siellä seisoi
sekä kirkonvahti että pappilan
palvelustyttö .ja paitsi heitä koko
pelastusarmeija kylän poikia.
Ja nyt siitä tuli selityksiä ja
kertomuksia. Mutta miten surkeita ja
suurenmoisia ne olivatkin, niin ei voitu olla
pienille seikkailijoille nauramatta, sillä
Auni ja Yrjö olivat aivan kiedotut
hämähäkin verkkoihin.
„ Mitähän äiti sanoo? " Se ajatus
Annia yhä enemmän valtasi heidän kotiin
tullessaan.
Niin, helposti voi kuvailla, mitä
äidillä oli sanomista. Tosin koetti Anni
ensimmältä puolustaida sillä, että „Yrjö
tahtoi," mutta äidin tutkiva katse
saattoi hänen luomaan silmänsä alas ja
tunnustamaan oman syyllisyytensä.
Yrjö sai myöskin kuulla totisia
nuhteita, joita hän otti vastaan tarpeellisella
tarkkuudella,’ vaan minä pelkään hänen
sittekin pitäneen tätä seikkailua sangen
„hupaisena" eikä suuresti surrut
revenneitä housujansa.
Elli oli eniten vavist,uksissa ja senkin
jälkeen, kun oli saanut äidiltä anteeksi
ja lukenut iltarukouksensa, oli hänen
vaikea nukkua, sillä hän ajatteli tnota
pahoin pidettyä enkeliä, jonka jäykät
kasvot hänestä näyttivät olevan
uhkaavaa ankaruutta täynnä.
Siten päättyi ensimmäinen päivä
Yrjö-serkun olosta maalla ja niin oli
ensimmäinen tuttavuus tehty.
Mitä enkeliin tuli, niin parannettiin
sen käsivarsi seuraavana päivänä yhdellä
öljypisaraOa ja kun sunnuntai tuli, piti
hän aikalasiaan yhtä suorana kuin
ennen ja näytti tyveneltä ja arvokkaalta,
ikäänkuin olisi hän jalomielisesti antanut
anteeksi ja unohtanut lasten pahan teon.
Sillä lailla ainakin Elli tulkitsi
enkelin ajatukset ja tunteet.
Sananlaskuja.
Ei kestä kesäinen lehti
Syksyn ilmoissa isoissa,
Knkat kaunoiset, koriat
Taida ei talveksi ruveta.
Käsi kaunihin tekevi,
Sitä silmä katselevi,
Suu sanan hyvin pnhnvi,
Sitä mieli muistelevi.
-SS*®»»—
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
