Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
54
Kun Kamillalle oli käynyt huonosti, itki hän
pois pahaa mieltään Spirean olkapäähän nojaten
ja sai kohta taas uutta rohkeutta taistelemaan
läksyjen kanssa. Häneltä ei suinkaan puuttunut
järkeä, ainoastaan kestäväisyyttä ja malttia. Kun
Eufrosyne oli repinyt mekkonsa tai leikannut sor-
meansa, ei hän kääntynyt tätien tai Miinan puo-
leen, vaan aina Spirean. Ja kun pojat kinasivat
ja antoivat toisilleen haukkumanimiä, jokakylläkin
monesti tapahtui, vaikka he sillä välin olivat hyviä
ystäviä, saattoi Spirean katse heidät vaikenemaan
ja häpeämään. Varsinkin moitti hän heidän ta-
paansa ärsyttää Fritz Amatusta, sentähden että
tämä kävi yhteiskoulussa, eivätkä he juuri tehneet-
kään sitä Spirean läsnäollessa.
Fritz Amatus •
piti sitä alussa häpeänä olla
tytön suojelemana. Hän kohteli Spireaa uhka-
mielisellä kylmäkiskoisuudella, sekä uskoi Eufro-
synelle että hän oli »niin kauhean tanttimainen»,
mutta vihdoin voitti Spirea hänenkin.
Se oli eräänä päivänä, jolloin hän vimmastu-
neena, kuohuen vihasta ja itku kurkussa tuli kotiin,
saatuaan kadulla joukon kohteliaisuuksia, sem-
moisia kuin: »tyttökoululainen», »neiti Rutten-
pimper», »tyttö kulta» ja niin edespäin.
Hän ärtyi yhä enemmän, kun pojat kotona
teeskentelivät myötätuntoisuutta. »Voi pieno-
kaista», »voi mummo rukkaa», päivittelivät he.
Spirea otti hänet silloin kamariinsa, jossa sillä
hetkellä ei sattunut olemaan ketään. Fritz oli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
