Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
80
Sinäpä et ole milläsikään, tuumasi joku
tytöistä. Jospa se olisi ollut minun uusi lak-
kini, niin itkisin harmista.
Ja se se sitten auttaisi, nauroi Effi.
Minäpä sanon teille, etten kärsi tyttöjä, jotka aina
itkeä tillittävät. Minä aijon mennä poliisikama-
rille ja ilmoittaa asian.
Poliisikam . . . puhkesivat tytöt hämmäs-
tyneinä sanomaan. Kenenkä kanssa?
Yksinäni tietysti, ellei teillä ole halua
tulla mukaan. Ja Eufrosyne nousi päättäväisen
näköiseaä. Meidän täytyy lähteä nyt, että
ennätän käydä siellä sivumennen. Lupasin tädeille
olla kotona kello seitsemän.
Tytöt korjasivat hiussuortuvat lakkien alle,
laittelivat huivien rusetteja ja pudistivat lumen
toinen toisestaan. Eufrosyne sitoi pienen vaalean-
sinisen huivin pyöreitten, kuumentuneiden kasvo-
jensa ympäri ja kulki tyttörivin etunenässä pitkin
Mikonkatua, huolimatta niistä ihmettelevistä kat-
seista, joita yksi ja toinen heitti häneen.
Aleksanterinkadun nurkalla tuli heitä vastaan
Fritz Amatus, joka oli käynyt apteekissa osta-
massa itselleen lakritsia sunnuntairuuaksi.
Minnekä sitä nyt ollaan menossa ? kysyi
hän ihmetellen, kun näki Eufrosynen huivi päässä.
Kaikki tytöt kiiruhtivat yhfaikaa kertomaan
julmasta tapauksesta ja Fritz Amatus oli kylliksi
oikeutta harrastava asettumaan heidän puolelleen.
Malttakaahan, kun minä saan sen rosvon
kiinni, sanoi hän ritarillisesti ja katsoi synkästi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
