Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
223
sentähden vaan, että ne ovat köyhiä, vaan tullaan
näin ...
Hän oli unhottanut poliisin porstuassa, Oven
auetessa astui tämä sisälle siinä luulossa, että häntä
tarvittiin.
Spirea rauhoittui, mutta Dika täti ei muut-
tunut.
Blomstedt, sanoi hän, tämä nainen
on itse tunnustanut, että hän on vienyt pois pojan,
jota me haemme, vaikka se ei ollut hänen lap-
sensa. Olkaa hyvä ja ottakaa hänet teidän huos-
taanne. Ehkä hän puhuu teille paremmin kuin
minulle. Naiselle sanoi hän vienommalla
äänellä: Elkää pelätkö, ei teille mitään pahaa
tehdä. Mutta täytyyhän meidän vetää edesvas-
taukseen niitäkin, jotka ovat koiran tai hevosen
vieneet, kuinka paljon suuremmasta syystä siis
semmoisen, joka on lapsen ryöstänyt ? . . .
Minä en ole häntä varastanut, puhkesi
nainen puhumaan, minulla oli oikeus tehdä,
minkä tein. Sitten puhkesi hän rajuun, katke-
raan itkuun, mumisten kaikenlaista, jota muut
eivät kuulleet.
Dika täti pyysi kuiskaten poliisia kohtele-
maan häntä sääliväisyydellä ja sen jälkeen lähti
hän pois Spirean kanssa, sanottuansa vieläkin
muutaman ystävällisen sanan itkevälle naiselle.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
