Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ensimmäinen Näytös
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Homsantuu.
En huoli.
Top po.
Verkkasen tuli! Ei hän olekaan ruma, kun tarkemmin
katson. Kaula on kuin kanervan varsi, huulet kuin
hunaja-metsii ja poskipäät kuin kaksi puolikystä puolukkaa. Vähällä
pitää, ett’en jo rupea häntä rakastamaan.
Homsantuu.
Tule vaan likelleni, niin revin sinulta silmät päästä.
Toppo.
No, no, ethän nyt kumminkaan. Saapa Rattikin
kuningasta katsoa, elTei muualta, niin uunin päältä.
Homsantuu.
Pakenetko, koira!
Toppo (kavahtaa takaisin).
Elä, luojan luoma.
Homsantuu (jälleen kylmänä ja tyynenä).
Liekö minun luoja luonut, vai lie synti synnyttänyt.
Johanna.
Elä välitä heistä, Kerttu. He eivät saa sinulle mitään
pahaa tehdä, niin kauvan kuin olet minun turvissani.
Homsantuu.
Sinun turvissasi? Olenko minä mikään vaivainen, että
minä turvaa tarvitsen? Mene loitommalle minusta. Sinua
vihaan vielä enemmän kuin noita toisia.
Johanna.
Tyttö parka! Mikä sinun nuoren sydämmesi on noin
koventanut.
Homsantuu.
Kysy sitä noilta kylän herjoilta. Ja kysy sitä ennen
kaikkea omalta kurjalta sulhaseltasi, joka piileilee tuolla
toisten takana, eikä uskalla näkyviini tulla.
J ohanna.
Ristoa et saa soimata. Hän ei ole sinulle mitään pahaa
ehnyt.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
