Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Johdanto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
12
juuri tähän aikaan loisti korkeimmillaan, on siitä kylläkin selvänä
todistuksena. Suomalaisen kansallishengen herättämisessä ja
uudemman suomalaisen kirjallisuuden perustamisessa on Kalevalalla
tärkeä osansa. Siitä tulee vähitellen nuoren kansallisen sivistyksemme
omaperäinen kantakivi. Kalevalan ja Kantelettaren runsas
runokieli samalla avasi aivan uudet mahdollisuudet korkeammalle
suomalaiselle taiderunoudelle. Siinä sivussa malliksi kelpaavana
proosateoksena varsinkin maisteri Eero Salmelaisen (Rudbeckin, 1830—67)
juuri 1860-luvun kahden puolen julkaisemat ja taitavasti
muodos-telemat Suomen kansan sadut ja tarinat rikkaan ja kansanomaisen
proosakielensä avulla vaikuttivat tehoisasti uuden suomalaisen
suora-sanaistyylin muodostumiseen. Lisäksi oli kaunokirjallisuuden,
kansallisen tieteen ja sanomakirjallisuuden alalla tähän aikaan olemassa
jo ensimäisiä varsin huomattavia yritteitä vastaisen runsaamman
sadon pohjaksi. Muokattu viljamaa odotti vain viljelijöitä.
Kielelliset ja kirjalliset edellytykset olivat siis jo osapuilleen
olemassa, mutta lisäksi tuli muitakin tärkeitä asianhaaroja.
Lönnrotin ja Snellmanin oppilaista oli muodostunut pieni ja sitkeä
kantajoukko suomalaisuuden aatteen palvelukseen. Useimmat heistä
olivat peräisin toiskielisistä kodeista ja vasta myöhemmin suurella
vaivalla oppineet suomenkielen niin hyvin kuin olivat voineet ja
ennättäneet, mutta kaikkia näitä nuorempia innosti palava halu
työskennellä suomalaisuuden hyväksi sanoin ja teoin. Sen mitä
Lönnrotin ja Snellmanin aikuinen sukupolvi oli itsekkäisyydessään ja
mukavuudessaan laiminlyönyt, tahtoi tämä uusi sukupolvi korjata.
Vuoden 1860 vaiheilla nämä nuoret miehet alkoivat opintojensa ja
yhteiskunnallisen merkityksensä puolesta olla siinä asemassa, että
he voivat saada sanansa kuuluville. Yksin he tosin olivat liian
vähälukuiset suomenkielistä sivistystä kannattamaan. He kyllä riittivät
sen johtaviksi voimiksi, mutta kannattajiksi ja taustaksi täytyi
saada suomalaisen kansan, tai ainakin sen kantaväestön, vapaan
ja valistuskykyisen talonpoikaissäädyn, taajat rivit. Niissähän olikin
jo kyllin kipeästi ilmennyt kotoisen sivistyksen ja valistuksen tarve,
kuten n. s. »talonpoikaisrunoilijain» Korhosen, Makkosen/
Kymäläisen, Puhakan y. m. laulut, rahvaasta lähtenyt herännäisyysliike,
talonpoikain anomukset suomenkielen sorretun yhteiskunnallisen
tilan parantamiseksi, kansan harras luku- ja tiedonhalu y. m. ilmiöt
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
