Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perustavia kirjailijoita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
r l I r ’’ 33
ja huvittavaisista aineista», sanotaan lehden esittelykirjoituksessa.
Lehti oli oleva nimensä mukaisesti se »kanava», joka (rakenteilla
olevan Saimaan kanavan tavoin) välittäisi hyödyllisten ja
huvitta-vain asiain »juoksua» suomalaisille ja »paremmin yhdistäisi
suomalaiset toisihinsa». Sen ohjelmaan kuului Venäjän ja ulkomaan
uutiset, kotimaan asiat, »kirjatutkistelemiset» Suomessa ilmestyneistä
kirjoista, kaunokirjallisuus, selostukset kanavatyöstä j. n. e. — siis
pääpiirteissään täysin nykyaikaisen sanomalehden ohjelma. Ja
tämän ohjelman lehti silloisiin oloihin katsoen ansiokkaasti täytti,
valistaen ja avartaen pienehkön lukijakuntansa (alussa noin 200,
lopussa 350 tilaajaa) näköpiiriä moninaisilla asioilla. Snellmanin
Saiman tapaan Hannikainen siinä pohti valtiollisia, taloudellisia
ja yhteiskunnallisia kysymyksiä, kirjoitellen m. m. kansakouluista,
kaskiviljelyksestä, maanviljelyksestä, karjanhoidosta, tilajaoista,
elinkeinovapaudesta, pitäjänkirjastoista, sanomakirjallisuudesta,
arvosteli teatteria ja kirjallisuutta j. n. e. Hannikaisen ansiot tässä
suhteessa kuuluvat lähemmin suomenkielisen sanomalehdistön
historiaan. Mainittakoon kuitenkin ainettamme lähemmin koskevina
erityisesti ne hartaat kirjoitukset, joissa Hannikainen Snellmanin
tapaan ja mukaan ja usein häneen vedoten puhuu suomenkielisen
kansalliskirjallisuuden tarpeellisuudesta ja merkityksestä ja
suomenkielen viljelystä. Jo lehden ensimäisessä johtavassa kirjoituksessa
hän lausuu siitä suorat sanat. Vieraskielinen kansalliskirjallisuus
ei näet Suomessa menesty »siksi ettei sillä ole mitään kansallista
perustusta, jota vailla se on niin kuin juuriltansa revitty puu eli
katkaistu kukkanen vedessä». Eikä hän tyytynyt vain puhumaan
tästä hänelle rakkaasta asiasta; hän tahtoi myös olla »miesnä
kuudentena» tätä kirjallisuutta luomassa. Siitäpä johtuu, että
Hannikainen täytti ahkerasti lehtensä palstoja sekä alkuperäisillä että
käännetyillä kaunokirjallisillakin teelmillä.
Lyhyt oli ollut useimpain Kanavan edeltäjäin elinaika; lyhyeen
tyrehtyi Kanavankin juoksu. Se ei johtunut tilaajain puutteesta
(niiden lukuhan oli ollut kasvamaan päin), vaan ajan perin ahtaista
paino-oloista ja virkavallan valonarkuudesta. Kanavan
leppymä-tön vihollinen oli Viipurin itsevaltainen kuvernööri, tuo sisäisessä
historiassamme myöhemmin surkeasti kuuluisa Kasimir von Köthen,
ja hän se vihdoin niin ankarasti kuristi Kanavan juoksuväylää,
Uudempi suomalainen kirjallisuus. — 3
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
