Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perustavia kirjailijoita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
36
I
vallitsi herrasväen ja rahvaan välillä. Rahvaan keskuudesta
kohonneena tekijä kyllä hyvin tunsi, millä silmillä nämä eri säätyluokat
toisiaan katselivat ja kohtelivat, ja siitä hänen mielensä oli katkera.
Talonpoikaissyntyinen kirjailija asettuu selvästi talonpoikien
puolelle ja näyttää, kuinka tuo herrasväen syvästi halveksima
talonpoika monessa suhteessa kohoo halveksijainsa tasalle vieläpä
edel-lekin.
Silmänkääntäjä kyllä ivailee rahvaan suurta typeryyttä ja
herkkäuskoisuutta, jota kaikenlaiset ovelat petkuttajat helposti voivat
käyttää hyödykseen, mutta laskee toiselta puolelta pilaa
herrasväestäkin, jonka arvoon pääsemiseksi ei muka vaadita muuta kuin
suomalaisen nimensä muukalaiseksi vääntäminen. Näytelmän alussa
päähenkilö, Helsingistä palannut entinen talollinen Jussi Oluvinen,
selittääkin epäröivälle vaimolle Liisalle vieraan nimen ja siihen
liittyvän luullun opin ja taidon suurta siunausta monilla hupaisilla
esimerkeillä ja jatkaa: »Sentähen näetsen kaikki, jotka
muuttavat nimensä muukalaiseksi, tuleevat herroiksi, ja sentähen kaikki
muukalaiset nimet ovat herrasnimiä ja kaikki suomalaiset
talon-poikasia, joita ei auta opit eikä muut viisaudet.» Siinä tekijä, jonka
oma suomalainen nimi koulussa oli väännetty muukalaiseksi,
purkaa ilmi katkeran mielialansa suomalaisen nimen ja rehellisyyden
halveksimisesta. »Äly ja viekkaus maailmassa auttavat välemmin
kuin työ ja ansio.» Tämä halveksiminen on tarttunut itse
rahvaaseenkin, varsinkin sellaisiin, jotka ovat jotakin olevinaan. Jussi
Oluvinen kyllä pikemmin ivalla kuin tositeolla rupeaa kutsumaan
itseään herra Oluveliiniuslanderiksi, mutta kestikievari Matti
Höl-mönen, joka säikähtää Oluvisen kummallista nimeä ja
herraskaisen röyhkeää esiintymistä, aivan tosissaan kutsuu itseään Matias
Hölmöliniksi, näyttääkseen hänkin enemmältä kuin pelkältä
talonpojalta. Vieläpä hän koettaa puhuakin ru otsin voittoisesti. —
Sukuylpeys käsittelee aatteellisesti samantapaista aihetta, taustana
ajan suomalaisuuden harrastus. Ehkäpä juuri presidentti
Mannerheim on siinä saanut letkauksen. Köyhä luutnantti Pontus
Kersko-nius, jonka tytär on mennyt kunnollisen talonpojan vaimoksi, vihaa
ankarasti »suomikiihkoa» ja halveksii tyhmiä talonpoikia. »Joka
haaralla kirjotellaan suomea, joka haaralla toimitetaan talonpojalle
viisautta; siitä ei seuraa muu kun suora kadotus. Talonpoika tulee
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
