Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laulurunous
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
212
Ja tätä villiä ohjelmaa he alkavatkin Kullervon johdolla toteuttaa
hänen yksityisen sukukostonsa ohella. Silloin vasta aukeavat
Väinön silmät näkemään sen keskeneräisyyden, joka vielä vallitsi
yhteiskunnallisen kehityksen ja kesytyksen alalla. Kullervon
ruumiin ääressä hän älyää, että jollei Kullervo olisi »orjaksi osunut»
ja »kalton kasvatuksen saanut», niin hänestä »suurin sankareita
oiis Suomelle ylennyt». Ja vapautetun orjan Tieran suusta hän
kuulee varmaan kokemukseen perustuvan neuvon:
Yhteisistä tee eduista
Työväki osalliseksi,
Teetpä se vapaaksi kohta,
Työhönkin halun herätät.
Väinö huomaa että »maan menestys, kansan onni» vaatiikin
kaikkien vapaata, samojen oikeuksien alaista työtä, ja siksipä hän
näytelmän lopussa julistaa vastaiseksi ohjeeksi:
Sorto pois Kalevalasta,
Pois himojen johtovaltal — ^
Lyökämme käsi kätehen,
Ett’ on urhojen pyrintö
Täsfedes Kalevalassa:
Oikeus, etujen helmi,
Koko kansalle vapausl
»Kullervossa» on Erkko jo sattuvasti ennustanut nykypäivien
sosialistiset sotahuudot »riistäjiä» vastaan ja »koko kansan» valtiollisen
täysikäisyyden. Itse Kullervo-tarinan johtelussa — Kullervo vetoaa
enemmän sukukostoonsa kuin orjanleimaansa — hän näyttää
lähenneen prof. Frithiof Peranderin käsitystä Kullervosta
sukukos-ton edustajana.1 Draamalliselta teholtaan Erkon »Kullervo»
epäilemättä on paljoa miedompi kuin Kiven jylhä tragedia; syynä
siihen on sekä Erkon lempeämpi runoilijaluonne että näytelmän
uudenaikainen aatesisällys. Kiven Kullervo on perusluonteeltaan
ko-leerinen, Erkon melankoolinen.
Pohjolan häissä, jonka Erkko kirjoitti vertauskuvalliseksi
juhlanäytelmäksi uuden muhkean »Kansallisteatterin» vihkiäisiin,
Kalevalan kansa esiintyy jo vapaiden, tasa-arvoisten kansana.
1 Fr. Perander, Tragillisesta periaatteesta Kullervo-runoissa.
Kaikuja Hämeestä II, 1872.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
