- Project Runeberg -  Uudempi suomalainen kirjallisuus / 1. Vanhempi eli perustava aika /
214

(1911-1912) Author: Oskar Albin Kallio
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laulurunous

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

214

paamielisyys y. m. ajassa liikkuvat uudistus- ja edistyspyrinnöt
saavat Erkosta hartaan tulkin, joka sekä runomuodoin että
suorasanaisesti puhuu niiden puolesta. Hänen mielensä on aina
nuorekas ja avoin, hänen runottarensa juurikuin kaikupohja, joka
herkkänä ja vastaanottavaisena, joskin samalla hieman yksitoikkoisena
ja matalahkona, kumahtelee aikansa taisteluhuutoja. Oikein
oma-tehoisesti sytyttäviä ja innostavia lauluja, syviä syntysanoja, on
häneltä perin niukalti; tuntuu siltä kuin runoilija ei jaksaisi puhaltaa
sanottavaansa enemmän sisällyksen kuin muodonkaan puolesta
välitöntä runollista voimaa ja innoittumista. Kun routavuodet
yllättävät, on Erkko, jota kansan rikkinäisyys suuresti suretti,
ensi-mäisiä laulamassa kansansa oikeustaistelun puolesta ja viittomassa
sille keinoja turmion torjumiseksi. Työn kunnia, edistys, valistus,
vapaus, veljeys, oikeus, totuus — sanalla sanoen ihmisyys kaikilla
aloilla on hänen myöhemmän tuotantonsa pääsävel. Ihmisyyden
pyhää asiaa on jokaisen yksilön ja kansan kaikessa toiminnassaan
toteutettava. Häpeä sille, joka ihmisyyttä tallaa ja sortaa!
»Pyrkikäämme luonnettamme kehittämään ihmis-ihanteitten eikä
peto-ihanteitten mukaan», hän sanoo eräässä puheessaan. Varsinkin
Suomen edistysmieliseen nuorisoon kohdistaa Erkko toiveensa.
Siitä oli luotava se »vapaiden kansalaisten» taaja joukko, jolle
»isänmaa on korkeampi minuus, jota hän on velvollinen suojelemaan ja
viljelemään jäseneksi kansojen yhteiselle isänmaalle, jota
maailmaksi sanotaan, että maailma kehittyisi oikeuden ja totuuden
isänmaalle — ihanteillemme». Runot sellaiset kuin Kansanopistoruno,
Koululinna, Nuorille, Työkansan marssi, Ajatus ja julkisuus, Pois
valon tieltä, Jumala hylky silläIhmiseläimiä, Nuorten liitto, Alas
vääryys/, Yhteiskoulu, Suurien laulu, Pienten sankari, Käsitysten,
Leirilaulu, Nuoriso/, Miesten laulu, Vuosisatain vaihteessa, Ei
kostoa, Nuorison kevätlaulu, Vapaudesta j. n. e. jo pelkillä nimilläänkin
osottavat, mitkä aatteet runoilijaa ovat innostaneet. Monet runot,
kuten Mustiakin joutsenia (neekerit ja työväki), Kaksi nälkää
(ruumiin ja hengen), Kuopassa, Turvaton äiti, Ompelijatar, Liian kallis,
Suljettu puutarha, Lehtityttö, Ruotulainen, tuovat ilmi Erkon
lämpimän osanoton köyhien ja kärsivien kohtaloon. Joskus näkyy
sentään epäilyskin valtaavan runoilijan mielen; hän huomaa maailman
tallaavan jalkoihinsa kaikki korkeat ihmisyysihanteet; maailma on

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 12:45:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/uudempi/1/0218.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free