Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laulurunous
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
216
las Jyväskylän suomalaisesta alkeisopistosta 1866, filos. kand. 1872,
sanomalehtimies, ahkera suomentelija, kuoli Tampereella 24. 10.
1893) kaksi vihkosta Runoelmia vv. 1878 ja 1882; edellisen lopussa
oli suorasanainen kertomus Uutisasukkaat Ristikorvessa,
jälkimäisen Olli-enon lapsuuden muistelmia. Lisäksi on Brummerilta vielä
pikku kertoelma Antti maisteri (sarjassa »Kertoelmia ja jutelmia»
1884), runovihkonen Säveleitä ja runoja Tampereen Sanomissa. —
Brummerin runoista, jotka tyyninä, pikkusievinä ja vaatimattomina
muistuttavat melkoisesti Erkon aikaisempia lauluja, parhaat ovat
humoristista laatua. Muut ovat vähemmän omintakeisia.
Mainittakoon niistä onnistunut ballaadi Attilan häät ja leikillinen kuvaus
hiirestä huonetoverina Asuinkumppalini. Ihanteellinen mieli
kajastaa Brummerin runoista samoinkuin hänen proosakyhäelmistäänkin,
joista »Uutisasukkaat Ristikorvessa» on Päivärinnan tapainen
kansankuvaus hyvine ja pahoine ihmisineen ja »Oili-enon lapsuuden
muistelmia» sarja sattuvia kuvia lasten elämästä. Sekä runo- että
proosakieli sujuu Brummerilta verrattain kepeästi.
Kustaa Killinen (synt. 7. 9. 1849 Killilän talossa Isossakyrössä,
käynyt Jyväskylän seminaarin, v:sta 1880 kuuromykkäkoulun johtaja
Kuopiossa; kuuromykkäkirjailija, kunnallismies, muinaisjäännösten
tutkija ja kertoja, sanomalehtikirjailija j. n. e.) painatti v. 1885
runo-vihkosen Sanajalkoja I ja v. 1887 pienen laulunäytelmän Puijolla
sekä pari kertomusta Sanajalkoja II. Myöhemminkin on Killiseltä
näkynyt pikkukynäelmiä albumeissa y. m. — Killisen runot
laulelevat moninaisista aiheista — suuri joukko on tilapäisiä juhlarunoja
— mutta niiden sävel on yleensä matalahko, kuiva ja innoton eikä
runomitta ja -kieli ota häneltä oikein sujuakseen. Varsinkin
kerto-vaiset runot ovat kankeita ja pitkäveteisiä. Leikilliset runot
näyttävät häneltäkin parhaiten onnistuneen. Suorasanaiset kertomukset
Mäkiperän Matti ja Viisi veljestä kuvailevat Päivärinnan malliin
Etelä-Pohjanmaan kansanelämää. Jälkimäisen aihe muistuttaa
hieman Kiven »Seitsemää veljestä». Raa’at veljekset/ihmistyvät siinä
pienen tytön vaikutuksesta.
Jooseppi Mustakallio (alk. Schwartzberg, synt. kappalaisen
poikana Säräisniemellä 18. 7. 1857, fil. kand. 1883; pappi, uskonnon
lehtori ja v:sta 1898 Suomen lähetysseuran lähetysjohtaja;
uskonnollinen ja lähetyskirjailija) keräsi v. 1886 runonsa Pulmusparvi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
