Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muu kirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
236
veen (vista 1881) ja varsinkin Matti Meikäläisen (vrsta 1884)
hilpeällä toimittajana.1 <
Kirjallisen Kuukauslehden ja Uuden Suomettaren
avustaja-piiristä mainittakoon edellisten lisäksi vielä muutamia vanhemman
polven miehiä, jotka kirjateoksillaan ovat huomattavammin
suomenkielistä tiedettä ja kirjallisuutta eri aloilla hyödyttäneet. — Antti
Jalava (v:een 1906 Almberg; synt. Maskussa 18. 7. 1846, maisteri
1869, suomenkielen-kääntäjä senaatissa vrsta 1876, ylimäär.
unkarin-kielen lehtori yliopistossa v:sta 1881, kuoli 3. 7. 1909) oli Uuden
Suomettaren ensimäinen päätoimittaja vv. 1869—70, mutta on
erittäin huomattava unkarilaisista harrastuksistaan, joiden
tarkoituksena oli lähentää Suomen ja Unkarin heimokansoja toisiinsa.
Käytyään vv. 1871—75 ensimäisellä tutkimusmatkallaan
Unkarissa hän toimitti useita teoksia kuten Unkarin maa ja kansa (1876),
Unkarin kielen oppikirja (1880; yhdessä unkarilaisen toht. Joszef
Szinnijein kanssa), Unkarin albumi I (1881), Unkari I—II (1882—
83; K. V. S:n »Maantiet, kuvaelmia» 10—11) sekä myöhemmin
Unkarin suurmiesten Tapani Széchenyin ja Frans Deakin
elämäkerrat (1901 ja 1902; K. V. S:n »Elämäkertoja» 4 ja 8) ja Kansallinen
yhteistoiminta Unkarissa (1907), joilla tahtoi tutustuttaa
suomalaisia Unkarin oloihin. Hän myös ensimäisenä käänsi unkarilaista
kaunokirjallisuutta suomeksi (E. Töth, »Kylän heittiö» 1877, M.
Jokai, »Uusi tilanhaltia» 1878 ja »Rakkaita sukulaisia» 1879 y. m.)
ja suomenteli 1870-luvulla muitakin kertomuksia ja näytelmiä (esim.
Riehl, »Kauneuden kirous» 1875, Börjesson, »Neiti Elisabeth» 1880
y. m.). Senaatin suomenkielen-kääntäjänä hän suuresti edisti
mainitun kielen virallisen käytön vakaantumista ja U. Suomettaren
pelättynä »Mattina» (»Matti» nimeä käytti ensi kerran U. S:n
»Helsingin kirjeessä» 26 p. tammik. 1877 Agathon Meurman) hän
taivutteli kieltä kepeään, pakinoivaan tyyliin. — Otto Donner (synt.
15. 12. 1835 Kokkolassa, filos. tohtori 1864, sanskritin ja
vertailevan kielitieteen ylimäär. professori 1875, tunnettu valtiopäivämies,
senaattori 1905—08, kuoli 17. 9. 1909) kohdisti pääharrastuksensa
suomalaisten ja lähimpäin sukukansain kansanrunouteen ja varsin-
1 Ensimäinen suomenkielinen ja suomenmielinen pilalehli oli
tietääksemme Veitikka, joka alkoi ilmestyä v. 1871 ja kireiden paino-olojen vuoksi
lakkasi jo keskellä vuotta 1872. , j
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
