Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muu kirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
242
Historian ohella ovat, kuten edellisestä on käynyt selville, useat
muutkin tieteenhaarat jo tänä vanhempana ajanjaksona päässeet
idulleen suomenkielellä, varsinkin n. s. »humanistisien» tieteiden alalla.
Ja kun 1860- ja 1870-luvulla suomenkieli sai yhä
enemmän|jalan-sijaa kouluissa ja julkisessa elämässä, tarvittiin suomeksi myös
paljon sekä suomen että muiden kielien kielioppeja ja sanakirjoja sekä
eriaineisia koulukirjoja, joiden kaikkien laatimisessa useiden jo
edellä mainittujen kirjailijain ohella monet etevät käytännölliset
kieli- ja koulumiehet ahkerasti työskentelivät. Niinpä saatiin jo
tällöin, lukuisista suomen koulukieliopeista puhumattakaan,
suomenkielisiä viron, unkarin, ruotsin, latinan, saksan, kreikan, ranskan,
venäjän ja englannin kielioppeja, sanakirjoja ja lukemistoja y. m.
apuneuvoja. Niiden kaikkien tekijäin esittäminen ei enää kuulu
tämän teoksen piiriin ja tarkoitukseen. Sanakirjoista mainittakoon
kuitenkin tänä ajanjaksona valmistunut jättiläisteos, , Elias
Lönnrotin (useain avustajain kera) vielä vanhoillaan kokoonpanema
Suo-malais-ruotsalainen sanakirja (1866—80), toistaiseksi lajissaan suurin»
joskin jo monessa suhteessa virheellinen, vanhentunut ja
vaillinainen suomenkielen sanojen kokoelma. — Suomenkielisen
kirjallisuuden tuntemiselle ylen tärkeä ja arvokas luetteloteos oli Valfrid
Väse-niuksen laatima erinomaisen tarkka ja luotettava Suomalainen
kirjallisuus 1544—1877, aakkosellinen ja aineenmukainen luettelo
(1878), jota sittemmin on saman miehen toimittamina seurannut
useita (5) lisävihkoja, ulottuen tätä nykyä v:een 1900 saakka.
Vasenius (synt. Helsingissä 12. 10. 1848, filos. toht. 1879, estetiikan ja
kirjallisuushistorian dosentti 1880—87, yliopiston
varakirjaston-hoitaja 1892—1901, Suomen ja pohjoismaisen kirjallisuuden ylimäär.
professori 1902—08) oli Valvojan perustajia ja ensimäisiä
toimittajia ja on ruotsiksi kirjoittanut useita kirjallishistoriallisia
tutkimuksia ja oppikirjoja. Suomeksi häneltä on myöhemmin m. m.
ilmestynyt Runeberg Suomen kansan runoilijana (1904) ja puolifilosofinen
mietelmäteos Sopusointua etsimässä (1908) sekä suuri joukko eteviä
kirjallisia arvosteluja ja tutkielmia Valvojassa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
