Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uudempi realismi ja »Nuori Suomi»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
40
(enemmistö), peläten siitä teatterille koituvan (aineellisia)
ikävyyksiä, lakkautti näytelmän esittämisen heti ensi näytännön (8 p.
mar-rask.) jälkeen.1 Julkinen arvostelukin oli tällä kertaa tavallista
kireämpi sekä »vanhain» että »nuorten» taholla.
Näinä vuosina julkaisi rva Canth joukon pienempiäkin
novelleja, joista useimmat selvästi kantavat tämän hänen »myrsky- ja
kiihkokautensa» leimaa. Ne painettiin sitten v. 1892 yhteenkoottuina
kahdessa osassa (yhteensä 16 novellia, joukossa nuo 1870-luvun
aikuisetkin) nimellä Novelleja. Niissäkin hän useissa vilauksellisesti,
mutta vihlovasti kuvailee köyhien kohtaloita ja terävästi paljastelee
rikkaiden itsekkyyttä ja ylimielisyyttä. Pienoiskuva Holpaisen ja
Vääräsen kodeista on esim. Kuoleva lapsi. Kova on herrasväkeä
palvelevan Lapsenpiian kohtalo, kova vietellyn naisen, eikä köyhä
aviomies saa oikeutta vaimonsa rikasta viettelijää vastaan (novellit
Kasvinkumppanit ja varsinkin realistinen Lain mukaan).
Taiteellisestikin tehoisin näistä synkistä kuvauksista on ehdottomasti
räikeä-värinen Kauppa-Lopo, jossa näytetään, kuinka sellaisenkin paheihin
takertuneen hylkiön kuin Kauppa-Lovon inhoittavan ulkokuoren
sisällä voi piillä vielä paljon oikeaa puhdasta ihmisyyttä. —
Myöhemmät novellit edustavat jo viileämpää elämäntarkastelua, joskin
vielä osottavat jälkimaininkeja myrskyn ajalta. Niistä ovat
huomattavimmat Lehtori Hellmanin vaimo ja laajahko novelli Agnes.
Edellisessä, johon tekijätär epäilemättä on kutonut paljon omia
elämyksiään avioliitossa, hän kai tahtoo näyttää, ettei
säätyläis-vaimon tehtävänä saa olla vain arkipäiväinen taloustouhu ja
pikkumaisen miehensä alituinen palvelu, vaan täytyy hänen, jottei
henkisesti aivan kuoleutuisi, saada rikastuttaa henkistäkin puoltansa.
Jälkimäisessä asetetaan vastakkain hiljainen, ahertava koti- ja
perherouva Liisi Reijola ja hänen vanha koulutoverinsa, vapaa ja
ostettava maailmannainen Agnes, joka säälien katselee Liisin
sidottua arkista aherrusta, missä hengenkehitykselle ei juuri jää tilaa,
mutta samalla tunnustaa, ettei hänenkään tarkoitukseton
päiväper-hoilunsa ole okaitaan vailla. Sittenkään hän ei kohtaloaan vaihtaisi
Liisin kanssa enemmän kuin tämäkään hänen kanssaan. Selvittä-
1 Vasta keväällä 1904 teatteri uusi näytelmän pari kertaa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
