Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uudempi realismi ja »Nuori Suomi»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
54
Iisalmen kappalaiseksi ja vihdoin v. 1883 saman pitäjän
kirkkoherraksi. Täällä pohjois-Savon kauniin, alkuperäisen luonnon ja
vilkkaan, meheväpuheisen kansan keskuudessa, ankarasti herännäisessä
ja tavoiltaan yksinkertaisessa pappiskodissa kuluival Juhani Ahon
lapsuuden ja nuoruuden päivät, jättäen hänen herkkään mieleensä
runsaasti pysyviä kuvia ja vaikutelmia. Osan tästä ajasta asui perhe
kaukana kirkonkylästä Vieremän kappalaistilalla. Perheen
kotikieli oli suomi, mutta kodin alkuopetus kävi (oppikirjain vuoksi)
ruotsiksi. V. 1872 Juhani pantiin Kuopion lyseoon, jonka
suomalaistuminen juuri silloin alkoi. Ylioppilaaksi hän tuli 1880 ja
kirjoittautui filologiksi. Mutta »pikkuteologin» suorittamiseen
pysähtyivät-kin hänen yliopistolliset opintonsa ja tutkintonsa. Kiven tavoin
hän pian kyllästyi akatemialliseen viisauteen ja alkoi lueskella omin
päin, varsinkin uudempaa ulkomaista kaunokirjallisuutta, etusijassa
norjalaista ja myöhemmin ranskalaista. Vietettyään
syyslukukauden 1881 metsästellen ja mietiskellen kotonaan Iisalmessa hän
tammikuun alussa 1882 astui savolaisessa sarkapuvussaan 1 apujäseneksi
U. Suomettareen (»Suureen Suomalaiseen»), siirtyen vähitellen
yliopistollisista opinnoista sanomalehtimiehen ja kirjailijan toimiin.
Ja näillä toimilla hän sitten on leipänsä ansainnutkin.
Sanomalehtimiehenä hän ensin toimi pääasiallisesti U.
Suomettaressa apurina ja valtiopäiväkertojana, kirjoitellen samalla
muutamiin maaseutulehtiin; toimitti sitten veljensä Pekan kera ensin
vuoden 188G Jyväskylässä »Keski-Suomea» ja sitten vuodet 1887—89
Kuopiossa »Savoa». Näissä lehdissä hän jo oli ratkaisevasti siirtynyt
»nuoren Suomen» vapaamieliseen lippukuntaan ja olikin syksyllä
1889 mukana perustamassa Helsinkiin mainitun ryhmän
pää-äänen-kaunattajaa Päivälehteä, jonka toimitukseen hän sittemmin
vakinaisesti otti osaa. Samana syksynä hän valtion antamalla matkarahalla
(3,000 mk) matkusti Pariisiin laventamaan kirjallisia näköalojaan.
V. 1892 hän liittyi veljensä Pekan Kuopiossa (v:sta 1891) julkaise-
1 Kts. Juhani Aho, Sanomalehtimiesajoiltani, 1911. Huvittavana
hairahduksena Ahon puolelta mainittakoon, että Aho samassa muistelmassaan
näkyy luulevan J. V. Snellmanin olleen elossa vielä 18821 Muutenkin Ahon
historiallinen tieto näkyy silloin tällöin kompastuvan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
