Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muu nykyaikainen kaunokirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
.204
hänessä vihdoin voittaa ja hän, kuten Kain Aadansa kera, käy
vertaisensa naisen kanssa yhteisvoimin elämän tositaistelussa itseään
puhdistamaan. Tämän »rakkauden riemulaulun» käsittelyssä ja
tyylissä — esim. tyylin paikoittaisessa lyyrillisessä lennokkuudessa,
esityksen katkelmallisuudessa ja luonnon ynnä esineiden
puhelahjaisuu-dessa — tuntuu selviä merkkejä Selma Lagerlöfin usein mainitusta
»Gösta Berlingin tarinasta». — Talonpoikaisnovellissa Taistelu
Heikkilän talosta (1907), missä myös tuntuu lagerlöfiläisiä piirteitä,
suoritetaan hyvän ja pahan välinen taistelu talon voimakkaan emännän
ja juopon isännän kesken, usein sangen kovakouraisesti. —
Näytelmässä Kirot (1908) Linnankoski on jälleen siirtynyt menneisyyteen,
tällä kertaa Suomen suvun hämärään muinaisuuteen, mutta tämä
mervien ja veenien sekä molempia ahdistavien muronnien välinen
taistelu on vain raskas vertauskuvallinen esityskeino, jonka avulla
tekijä tahtoo puolueettomasti kuvailla »routavuosien» aikuisia
henkilöitä, tapahtumia ja ristiriitoja. Allegoriamuoto tässä melkoisesti
vähentää muutenkin hajanaisen ja kuvaelmamaisen näytelmän
runollista nautittavuutta. — Samana vuonna (1908) ilmestyi
Linnankosken selkeä, tyylillisesti eheä ja voimakkaasti keskitetty
»talon-poikaistarina» Pakolaiset, jossa hyvän ja pahan taistelua käydään
päähenkilön Juha Uutelan itsekkäässä rinnassa, kunnes siinäkin
hyvä vihdoin pääsee voitolle ja Uutela saavuttaa mieleensä suuren
ylentävän rauhan. Tämä kertomus, joka muutamilta piirteiltään
vivahtaa Selma Lagerlöfin voimakkaaseen talonpoikaisromaaniin
»Jerusalem», on taiteellisesti katsoen epäilemättä Linnankosken
etevin tähänastinen tuote, melkoisesti vapaa hänelle muutoin niin
ominaisesta mahtiponnen, suurentelun ja mahtavoitsemisen halusta sekä
tyylillisesti teennäisestä voimasanaisuudesta. Tuntuu kuin olisi
Linnankosken Italian-matka antanut siinä hänen taiteelleen
samantapaisen kypsyneisyyden kuin aikaisemmin Ahon Italiassa käynti
»Papin rouvalle».
Linnankosken tuoreimmat tuotteet, näytelmät Simson ja Delila
ja Jeftan tytär (v:lta 1911), liikkuvat jälleen monesti käytetyllä
raamatullisella pohjalla. Edellisessä tekijä kai tahtoo vertauskuvallisesti
esittää sitä taistelua, jota voimakas mies ja kiehtova, oikukas nainen
käyvät verenvetoisen lemmentunteen ohella keskenään, päästäkseen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
