- Project Runeberg -  Valon kadotessa /
73

(1900) Author: Rudyard Kipling Translator: Aino Malmberg
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

73

aamulla laulaen täyttä kurkkua ,Tuoppas whiskyä,
Willie ktflta’, — ja se ei tapahtunut kerran, vaan
monta monituista kertaa. Minä sanon aina että
tehkää muille mitä toivotte muiden tekevän teille. Se
on minun sananlaskuni."

«Tietysti! Tietysti! Minä pelkään että yläkerta
ei ole kaikkein hiljaisin tässä talossa."

»En minä valita milloinkaan, herra Torpenhovv.
Minä puhelin ystävällisesti -herra Heldarille, ja hän
nauroi vain ja laittoi sitten minulle kuvan rouvas
tani, joka on yhtä hyvä kuin painettu. Se ei kiillä
niin kauniisti kuin valokuva, multa minä sanon aina,
että ei kenkkihevosen suuhun katsota. Herra Heldar
«i ole pukeutunut vierailupukuunsa viikkokausiin."

»Sitten on kaikki hyvin," sanoi Torpenhow.
»Vallattomuus on terveellistä, ja Dickillä on oma
päänsä, mutta jos kerran nainen sekaantuu pelijn,
en ole niin varma enää. — Binkie pikkunen, sinä et
tahtoisi olla mies, ethän. Ne ovat sellaisia petoja, ja
ne tekevät kaikenlaisia hulluuksia."

Dick oli kääntynyt pohjoiseen päin puiston halki,
ja hän oli samalla mielellä kuin silloin ennen
kulkiessaan pitkin mutarannikkoa Maisien kanssa. Hän
nauroi ääneensä muistellessaan kuinka hän oli
ripustanut Amomman sarvet täyteen paperihetaleita ja
Maisie oli kalpeana raivosta lyönyt häntä nyrkillään.
Kuinka pitkiltä nuo neljä vuotta tuntuivat ajatellessa
niitä päästä päähän, ja kuinka läheisesti Maisien
muisto oli liittynyt joka hetkeen! Myrsky merellä ja
Maisie harmaassa puvussa rannalla pyyhkien märkää
tukkaansa pois silmiltä ja nauraen kalastusvenheitten
kiitämiselle kotiinpäin; kuumapäiväpaisterantaäyräällä
ja Maisie hymähtäen ylenkatseellisesti, nenä pys-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 12:47:59 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/valonkadot/0083.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free