Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
VALON KADOTESSA
103’
He seisahtuivat Victoria asemalla, ja Dick meni
ostamaan pilettejä. Maisien päähän juolahti hyvin,
hyvin ohimennen, että kyllä sentään oli paljoa
mukavampi istua odotushuoneen1 tulen ääressä ja lähettää
mies piletti luukulle, kuin itse tunkeutua odottavan
tungoksen läpi.
Dick asetti hänet Pulman-vaunuun, — vain
siksi, että siellä oli niin lämmin, ja Maisie katseli
tuota komeutta totisilla, hämmästyneillä silmillä, kun
juna alkoi kiitää maaseudulle.
„ Kyllä minä hyvin mielelläni tahtoisin tietää,
minne me menemme," sanoi hän ainakin
kymmenennen kerran. Hyvin tunnettu aseman nimi välähti
ohi matkan loppupuolella, ja Maisie arvasi
asianlaidan.
»Voi sinua, Dick, millainen petturi sinä olet!"
»Minä arvelin, että sinua huvittaisi nähdä nuo
paikat jälleen. Sinä et ole nähnyt niitä sen jälkeen
ollenkaan, vai oletko?"
»En. Minä en viitsinyt mtfnnä tervehtimään
rouva Jennettiä koskaan, jä muitä tuttuja siellä ei
ollut."
»On siellä muitakin. Katsoppas ulos vähän.
Tuossa on tuulimylly pefunamaan laidassa. Sinne
he vielä eivät ole rakentaneet huviloita. Muistatko,
kun minä telkesin sinut sinne?"
»Muistan. Ai, kuinka sinä sait selkääsi sen
asian tähden! Minä en koskaan kannellut sitä
hänelle."
»Ei, mutta hän arvasi. Minä työnsin kepin
oven alle ja huusin sinulle, että aijoh haudata
Amom-man elävänä perunamaahan, ja sinä uskoit minua.
.Sinulla oli hyvin uskovainen luonto siihen aikaan."
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
