- Project Runeberg -  Valon kadotessa /
206

(1900) Author: Rudyard Kipling Translator: Aino Malmberg
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

206

fitfDVABD KrPLItfö

»Sinä — menet — nyt nukkumaan," sanoi
Tor-penhow. »Sinä et voi hyvin, vaikk’et ehkä tiedä sitä
itse. Sinähän hyppäät kuin kissa."

»Huomenna olen terve. Hyvää yötä."

Kun Torpenhow taas palasi atelieeriin, nosti
hän peitettä taululta, ja melkein ilmaisi kaikki
huudahduksella: »Pois pyyhitty! — raapimalla ja
tärpätillä hävitetty! Jos Dick saa tuon tietää tänä iltana,
tulee hän mielipuoleksi! Hän on jo muutoinkin
joutunut aivan rajalle. Se on Bessie — tuo pieni piru!
Ainoastaan nainen voi tuollaista tehdä — vaikka
muste ei vielä ollut kuivanut shekissä, jonka hänelle
annoin! Dick’joutuu raivoon huomis-aamuna. Se
on kaikki minun syyni, kun koetin auttaa tuollaista
katupirua. Voi, Dick raukkani, Jumala koettelee
sinua hyvin ankarasti."

Dick saattöi tuskin ollenkaan nukkua «inä yönä,
osittain pelkästä ilösla, osittain siksi että noitten
tuttujen tulipyörien asemesta hänen silmissään nyt oli
tullut monivärisiä tulta suitsuavia vulkaaneja.

»Iskekää vain tulta," sanoi hän ääneensä. »Minä
olen tehnyt työni, ja nyt te voitte tehdä mitä
tahdotte."

Hän makasi hiljaa, tuijottaen kattoon, kauvan
aikaa tukahdutettu viinahulluus suonissaan, aivot
hehkuen hurjasti kiitäviä ajatuksia, jotka eivät
tahtoneet hetkeksikään seisahtua ja kädet
kokoonpuris-tettuina ja kuivina. Hän oli juuri keksinyt istuvansa
huojuvan tornin huipussa maalaamassa Melankoliaa,
ja miljooneja valoja oli hänen ympärillään, ja kaikki
hänen ihmeelliset ajatuksensa olivat ihko elävinä
olentoina sata jalkaa alempana hänen heikkoa,
huo-juvata laudanpätkäänsä, huutaen hänen kunniaansa,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 12:47:59 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/valonkadot/0216.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free