Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
270
budyabd kipling
kisia mietteitään Maisiesta ja kuinka kaikki asiat
olisivat voineet olla.
Kaiken lopuksi herra Beeton tuli hänen
huo-neesensa ja esitti että he läksisivät kävelemään. „Ei
ostoksille tällä kertaa, vaan esimerkiksi puistoon, jos
mielenne tekee."
»Mutta mieleni ei todellakaan tee sinne,"
vakuutti Dick. »Pysykää kaduilla vain niin
kävelemme edes takaisin. Tahtoisin kuulla ihmisten liikkuvan
ympärilläni."
Tuo ei ollut aivan totta. Sokeat eivät
sairautensa ensi aikoina voi sietää sellaisia, jotka voivat
liikkua vapaasti ja hosumatta käsillään — mutta
Dick ei millään ehdolla tahtonut mennä puistoon.
Kerran vain sen jälestä kun Maisie oli sulkenut
hänen ovensa hän oli mennyt sinne Alfin hoitamana.
Alf unohti hänet ja alkoi muutamien toveriensa kanssa
onkia Serpentinestä. Odotettuaan puoli tuntia Dick
melkein itkien raivosta sai puhutelluksi erästä
ohikulkevaa, joka vei hänet ystävällisen poliisin luo, ja
tämä hankki hänelle ajurin Albert Hallin luona. Dick
ei koskaan kertonut herra Beetonille Alfin
huolimattomuudesta, mutta . . . sillä lailla hän ei ennen
kävellyt puistossa.
»Mitä katuja teidän tekisi mieli kulkea?" kysyi
herra Beeton osanottavasti. Hänen oma erehtymätön
vakuutuksensa oli että lupapäivää ei mitenkään
saattanut viettää paremmin kuin menemällä perheensä
ja lukemattomien eväspussien kanssa Green Parkiin,
nauttimaan kaikesta sikäläisellä ruohikolla.
»Virralle päin," komensi Dick, ja he läksivät
sinne, ja Dick kuuli sen kohinan Blackfriars sillan
luona, josta he läksivät Waterloo Roadille. Herra
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
