Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
vatotf kadotessa
203
»Hän on mennyt."
»Pelkään että minun täytyy pyytää teitä
auttamaan minua kotiin. Kyllä maksan vaivanne.
Näet-tehän." Sokeat silmät kääntyivät Bessie’ä kohti ja
Bessie näki.
»Eihän tämä vain liene suuri mutka teille?"
kysyi Dick epäröiden. »Voinhan pyytää jotain
poliisia auttamaan minua."
»Ei, ei ollenkaan. Minä menen työhöni kello
seitsemän ja pääsen vapaaksi kello neljä. Nyt olen
vapaa."
»Hyvä Jumala! — Minä en ole vapaa
milloinkaan. Jospa minullakin olisi työtä! Mennään siis
kotiin, Bess."
Hän kääntyi ja puski vastaan tulevata miestä,
mutia ojentautui taas kiroten. Bessie tarttui hänen
käsivarteensa virkkamatta mitään — aivan samoin
kuin ennen muinoin, kun Dick oli käskenyt hänen
kääntää kasvonsa hiukan enemmän valoon päin.
He astuivat hetkisen ääneti, ja tyttö johti Dickiä
taitavasti joukon läpi.
»Missä — missä herra Torpenhow on?" kysyi
Bess vihdoin.
»Hän on mennyt erämaahan."
»Missä se on?"
Dick osotti oikealle. »Itään virran suusta,"
sanoi hän. »Sitten länteen, sitten etelään ja sitten
taas itään koko ajan alapuolella Eurooppaa. Sitten
taas etelään, taivas tiesi kuinka kauvas." Bessie ei
ollenkaan viisastunut tuosta selityksestä, mutta hän
oli vaiti ja piti huolta Dickistä kotiin asti.
»Nyt meidän pitää saada teetä ja tuoreita
kakkuja," sanoi Dick iloisesti. »En voi sanoa teille, Bes-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
