Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
270
juoksi pois yhtä nopeasti kuin sinä päivänä, jolloin
hän oli turmellut Melankolian.
»Minä suutelemassa herra Heldaria!" sanoi hän
itsekseen. „Ja kaiken sen perästä, mitä hän on
tehnyt minulle! Hm — säälin häntä, ja jos hän
ajattaa partansa ei hän ole niinkään hullun näköinen,
mutta . . Ai, ai niitä Beetoneja, kuinka häpeällisesti
ne ovat häntä pidelleet! Tiedän että Beeton käyttää
hänen paitojaan koko ajan. Huomenna nähdään . . .
Onkohan hänellä mitään omaisuutta. Se voisi olla
parempaa kuin kapakassa olo — minun ei tarvitsisi
tehdä työtä — ja olisin aivan kunniallinen, ellei
kukaan tietäisi."
Dick ei ollut kiitollinen Bessielle hänen
jäähy-väislahjastaan. Hän tunsi sen selvään niskassaan
koko yön, mutta siitä oli kumminkin se seuraus, että
hän monen muun järkevän seikan ohessa ymmärsi
kuinka viisasta olisi antaa ajaa partansa. Hänen
partansa siis ajettiin aamulla ja hän tunsi voivansa
paremmin. Uusi puku, puhtaat liinavaatteet ja tuo
tieto että joku tässä maailmassa sanoi välittävänsä
hänen ulkoasustaan, saattoivat hänen kulkemaan
melkein pää pystyssä. Aivot olivat hetkiseksi lakanneet
ajattelemasta Maisie’a, joka toisissa olosuhteissa ehkä
olisi antanut hänelle tuon suudelman ja miljoonia
toisia suudelmia.
»Miettikäämme asiata," sanoi hän aamiaisen
jälkeen. »Tyttö ei välitä minusta ja hänen tänne
tulonsa tai poissa olonsa on kokonaan sattuman
varassa, mutta jos voin rahalla saada hänet tulemaan,
niin maksan. Ei kukaan muu tässä maailmassa
välitä minusta, ja minä voin maksaa hänen vaivansa.
Hän on katujen lapsi, arvoltaan rav.intolatarjoilija.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
