Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Johdanto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
16
että suomenkieli saisi
häiritsemättä säilyä edes
siinä alhaisessa tilassa,
johon se jo oli vaipunut.
Etevimmät
fennofii-leistä olivat Taneli
Juslenius (synt.
1676, kuoli. 1752) ja
Henrik Gabriel
Porthan (synt. 1739,
kuoli. 1804).
Juslenius pääsi
heprean ja kreikan kielten
professoriksi Turun
yliopistoon v. 1712, mutta
jo seuraavana vuonna
hän sodan vuoksi pakeni
Ruotsiin. V. 1722 hän
palasi kotimaahan
entiseen virkaansa ja
nimitettiin myöhemmin
Porvoon hiippakunnan piispaksi. Pikkuvihan aikana hänen oli
toisen kerran paettava Ruotsiin, mistä hän sitten ei enää
palannut.
Jo opintoaikanansa Juslenius julkaisi latinankielisen
teoksen »Suomalaisten puolustus». Isonvihan jälkeen hän Turun
yliopistossa taisteli kansan omien miesten auttamiseksi
yliopiston ja kirkon virkoihin. Pitkällisten esitöiden jälkeen hän
v. 1745 julkaisi suomalais-latinalais-ruotsalaisen sanakirjan
nimellä »Suomalaisen Sana-Lugun Coetus». Hän keräili
suomalaisia kansanrunoja ja sananlaskuja, mutta ne tuhoutuivat.
Kansan keskuudessa hän oli kauan tunnettu Svebiliuksen
katkismuksen suomentajana. — Juslenius on ensimmäinen,
jonka tiedetään käyneen itsetietoista taistelua
suomalaisuuden hyväksi.
Porthan oli äitinsä puolesta Jusleniuksen sukua ja
luultavaa on, että se vaikutti paljon hänen ajatustapaansa ja
harrastuksiinsa. Perinpohjaisten opintojen jälkeen hän tuli
kaunopuheisuuden professoriksi. Siihen aikaan tällä aineella
tarkoitettiin latinankieltä ja kirjallisuutta tai oikeastaan
H. G. Porthan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
