Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Johdanto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
19
sivistyneistöön ja erittäinkin oppilaihinsa, joista aikoinaan
oli kasvava maan virkamiehistö.
V. 1797 perustettiin Suomen Talousseura, jonka tehtävänä
oli kansantaloutemme kaikinpuolinen kehittäminen.
Porthanista se sai innokkaan työntekijän. Hän määritteli
seuran tehtäviä sekä selvitteli niitä koskevia asioita, kuten
kaupunkiemme kehittämistä, köyhäinhoitoa ja oppikoulujen
parantamista. Kirjoitussarjassaan »Suomen viljelyksen
kehittämisestä» esitti hän vesireittiemme perkaamisen suurta
merkitystä. Hänen elämäntyönsä muodostui isänmaallisen
mielen ja hengen herättämiseksi. Hän kylvi siementä, joka
seuraavina aikoina kasvoi runsaan sadon.
On sanottu, ettei Suomen yliopistolla »ole ollut ketään
opettajaa, jonka tiedettäisiin niin hyödyttävästi
vaikuttaneen siihen» kuin Porthanin, koska hän korkeakoulumme
professoreista on ollut niitä harvoja, joka on kyennyt
perustamaan oman koulukunnan. »Siihen kuuluu, paitsi hänen
välittömiä oppilaitansa, koko joukko heidän seuraajiansa,
varsinkin Suomen historian tutkimuksen alalla.» Usea
myöhemmän ajan merkkimies maassamme oli Porthanin
koulukunnan kannattaja tai sen hengen elähdyttämä.
Yliopistomme sisäiseen elämään hän pitkiksi ajoiksi painoi oman
henkisen leimansa.
Parasta, mitä Ruotsin vallan aika maassamme oli
kyennyt luomaan, oli keskittynyt ja kiteytynyt Porthanin
opettaja- ja tutkimustoimintaan muodostuen arvokkaaksi
henkiseksi perinnöksi sille uudelle ajalle, joka kansamme elämässä
kohta alkoi.
Ruotsin ajalta Suomi sai länsimaisen yhteiskunta-ja
oikeusjärjestyksen. Sen arvo on ollut suuri, sillä sen varassa Suomi
on saattanut kohota sivistyskansain joukkoon. Suomalainen
kansallisuus- ja isänmaallisuustunne Ruotsin vallan aikana
maassamme ei saattanut jatkuvasti kehittyä ja voimistua.
Mutta kuten edellä olevat lyhyet viittaukset osoittavat, säilyi
kuitenkin käsitys siitä, että Suomi muodosti oman
maantieteellisen kokonaisuuden ja että suomalainen
kansallisuus oli olemassa. Niin hämärä kuin tämä käsitys
olikin ja niin vähän merkitystä kuin sille pantiinkin, oli se
kuitenkin se pohja, jolle myöhempi kehityksemme rakentui.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
