Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ensimmäiset vuosikymmenet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
22
Se ei tullut odottamatta, sillä jo
kolme viikkoa aikaisemmin Ruotsin
lähettiläs Pietarista oli ilmoittanut,
että hyökkäystä valmisteltiin. Oli
koetettu varustautua, mutta
ajanmukaisessa puolustuskunnossa
maamme ei ollut. Venäjän upseerit
Euroopan suurilla sotakentillä olivat
saaneet perehtyä kaikkein
uusimpaan sotataitoon. Suomen
upseeristolla ei ollut tällaista tilaisuutta ollut;
sitä kuitenkin korvasi sen vanha
vakaa isänmaallinen henki.
Ruotu-jakoinen sotajoukkomme, joka
aikoinaan hyvin vastasi tarkoitustaan,
ei soveltunut silloisiin oloihin.
Suureksi osaksi vuotta hajaantuneena
sotilastorppiansa viljelemään
ruotu-sotilailla ei ollut kylliksi tilaisuutta
sotilaan ammatin oppimiseen.
Ylipäällikkönä suomalaisilla oli ruotsalainen kreivi V i
1-helm Maurits Klingspor, joka sodan syttyessä jo oli
vanha mies, joukon seitsemännelläkymmenellä. Ruotsin
kuriinkaan oikku oli hänet tähän vastuunalaiseen virkaan määrännyt.
Hän oli koko ikänsä palvellut hoviviroissa ja hoitanut
sotajoukkojen taloudellisia asioita,mutta
armeijan ylipäälliköksi hän ei
sopinut. Hänen arka esiintymisensä
sodan johtajana teki hänen nimensä
vihatuksi. Vänrikki Stoolin sanat:
»häpeä, ett’ urhomiehet kehtaa
haastaa tuommoisista», tarkoittavat
häntä.
Ylipäällikön esikuntapäällikkönä
toimi suurimman osan aikaa
kenraalimajuri Kaarle Juhana
Adlercreutz, joka oli
urhoolli-simpia päälliköitämme. Hän oli
suomalainen mies, syntynyt
Porvoon lähistöllä, missä hänen isänsä
Y. K. v. Döbeln.
K. J. Adlercreutz.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
