Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ensimmäiset vuosikymmenet - Porvoon valtiopäivät
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
25
tui sinnekin, pakottaen joukkojemme tähteet antautumaan.
Sotamiehet saivat palata kotiseuduillensa jätettyään aseensa
voittajalle.
Isonvihan aikana melkein kaikki virkamiehet pakenivat
Ruotsin puolelle, pikkuvihan aikana ainoastaan ylimmät
heistä, mutta v. 1808 nämäkin jäivät asemilleen muutamia
poikkeuksia lukuunottamatta. Tämä seikka vaikutti
suuressa määrin sodanaikaisiin oloihin; virkamiehet olivat
ikäänkuin välittämässä uusien vallanpitäjien ja kansan välillä ja
»lievensivät kansan kohtaloa mahdollisuuden mukaan», kuten
Klingspor peräytymisretkelleen lähtiessään oli kehoittanut
tekemäänkin. He alkoivat täyttää uuden esivallan käskyjä,
ja sen’ vuoksi uusi hallitus tuli melkein kuin huomaamatta
entisen tilalle. Eikä kansalta muuta vaadittukaan kuin
mitä Ruotsin hallitus aiemmin oli vaatinut. Ennen säädetyt
verot määrättiin maksettaviksi, ja venäläinen ylipäällikkö
otti kruunun varastot haltuunsa.
Yleensä koettivat venäläiset noudattaa kuria ja
järjestystä. Kansan kärsimykset eivät olleet läheskään yhtä
suuret kuin edellisten sotien aikana. Pahin rasitus oli sotaväen
kyyditys ja majoitus.
Porvoon valtiopäivät.
Jo kohta kun Venäjän armeija oli tunkeutunut
maahamme, levitettiin kansalle julistusta, jossa suomalaisia
kehoitettiin pysymään rauhallisina, koska venäläiset muka
tulivat maahan »ystävinä ja suojelijoina»; kaikki väestön
vanhat vapaudet ja oikeudet luvattiin säilyttää. Sen ohessa
kehoitettiin valitsemaan edustajia Turussa kohta pidettäville
valtiopäiville.
Julistus oli ilmauksena Venäjällä valtaan päässeestä
katsantotavasta, että Suomelle oli annettava sisäinen
itsenäisyys. Kuten edellä olemme nähneet, ei tämä ajatus
Venäjällä ollut uusi. Sehän oli tullut esille jo pikkuvihan aikana.
Sittemmin sitä siellä innokkaasti ajoi Venäjälle paennut
suomalainen itsenäisyvsmies, kenraali Yrjö Maunu
Sprengtporten. Suunnitelmillensa hän sai kannatusta
Keisarin läheiseltä neuvonantajalta, valtiosihteeri Mikael
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
