Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ensimmäiset vuosikymmenet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
30
ollut maan raha-asiain vakaannuttamiselle, tajuttiin kyllä
jo Porvoon valtiopäivillä, mutta sen ottamista käytäntöön
ei uskallettu edes ajatellakaan. Venäjän hopearupla
määrättiin valtiollisista ja käytännöllisistä syistä maan
pää-rahaksi, mutta Ruotsin raha pysyi kauan varsinaisena
maksuvälineenä. Säädyt tekivät anomuksen kansallisen ja
säätyjen hoidettavana olevan pankin perustamisesta. Parin
vuoden kuluttua kyllä perustettiinkin vaihto-, laina- ja
tal-letuskonttori, mutta se ei ollut säätyjen valvoma pankki,
ja kauan aikaa kului, ennenkuin sellainen laitos saatiin
aikaan.
Ruotsin vallan aikana Suomella ei ollut omaa
keskushallintoa. Valtakunnan pääkaupungissa olevat
keskushal-lintoelimet hoitivat Suomen kuten valtakunnan muidenkin
osain hallintoa. Ruotsissa oli ollut korkeimpana
virkakuntana valtakunnanneuvosto, jonka Kustaa III hävitti
ja jonka sijalle hän asetti konseljin eli yleisten asiain
valmis-telukunnan sekä korkeimman tuomioistuimen. Näitä laitoksia
silmälläpitäen Pietarissa oli laadittu esitys hallitusneuvoston
perustamisesta. Säädyt tekivät sen ohjesääntöehdotukseen
erinäisiä muutoksia, jotka otettiin huomioon, kun sanottu
ohjesääntö vahvistettiin. Hallitusneuvosto tuli olemaan
samalla korkein tuomioistuin ja hallinnollinen virkakunta.
Koko maan julkinen toiminta keskitettiin siihen; se oli
oleva ikäänkuin »kaikkien eri virastojen yhtymäpaikka, jotka
Suomen monissa maakunnissa hajallaan tavataan».
Valtiopäivätyö suoritettiin, énnen kuin rauha Venäjän ja
Ruotsin välillä vielä oli tehty. Suomen kansa oli vielä
muodollisesti sidottu entiseen hallitukseensa. Mutta Porvoon
valtiopäiväin aikana koko maa jo oli vihollisen vallassa,
eikä sen joutuminen takaisin Ruotsille näyttänyt enää
mahdolliselta. Kysymyksessä ei ollut minkään sopimuksen tai
erikoisrauhan tekeminen Venäjän kanssa. Olojen pakosta oli
ryhtyminen valtiopäivätyöhön, jos tahdottiin olla osallisena
maan vastaisen aseman muodostamisessa. — Rauha tehtiin
Haminassa syysk. 17 p. 1809. Siinä Ruotsi luovutti Suomen
Venäjälle Tornionjokea myöten. Turhaan se koetti saada
pitää Ahvenanmaan; se oli annettava muun Suomen mukana.
Hallitusneuvosto aloitti toimintansa 1809 Turussa, joka
tuli maan pääkaupungiksi. V. 1816 tämä ylin virastomme sai
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
