Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ensimmäiset vuosikymmenet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
47
ja paheksuen sitä, että maamme sotalaitos kansan omain
edustajain myötävaikutuksella oli hävitetty, mikä merkitsi
heittäytymistä Venäjän armoille, sen suojeltavaksi tai
tuhottavaksi. Kotimaisen sotaväen puutteessa, huomautti hän,
oli aina se vaara tarjolla, että kansa veltostuisi ja menettäisi
luottamuksen itseensä. Yleisössämme hän näki velttoutta ja
välinpitämättömyyttä sekä hallitusmiehissämme
kykenemättömyyttä ja paljasta eläkkeiden ja arvonimien
ansaitsemis-halua.
V. 1821 Arwidsson sai luvan julkaista Åbo
Morgonblad-nimistä lehteä. »Tahdomme olla kaikkea», kirjoittaa hän
siinä, »mutta emme vain suomalaisia, haluamme tuntea
kaiken ja osata kaikki maailman kielet, mutta emme vain
suomenkieltä. Tahdomme tutkia maat ja taivaat ja kaikki
niiden ihanuudet, mutta emme huomaa kukkaa [-[suomenkieltä],-] {+[suomen-
kieltä],+} joka tuoksuen kasvaa jalkojemme juuressa.»
Suomenkielen sorretusta asemasta hän lausuu: »Me pidämme sitä
[suomenkieltä] talonpojan kielenä, jonka puhumisella emme
tahdo huuliamme tahrata. Kaikenlaiset ulkomaalaiset
kulkevat kuin kotonaan, me itse kuin vieraiden keskellä.
Jumalanpalvelus tosin toimitetaan äidinkielellä, mutta lakia ja
oikeutta julistetaan vieraalla. Täytyy kauhistua sitä
ääretöntä erehdysten ja hairahdusten pohjattomuutta, jonka
reunalla syytetty vaeltaa, joutuneena suomenkieltä
taitamattoman tuomarin käsiin. Kun saamme omakielisillä
rukouksilla ja kiitosuhreilla lähestyä Kaikkivaltiasta, miksikä
sitten hänen ikuinen oikeutensa kääritään muukalaisten
lauseitten pimeyteen.»
Tähän nurinkuriseen olotilaan Arwidssonin mielestä oli
välttämättä tehtävä muutos. Jos se tahdottiin toimeenpanna
vähitellen ja rehellisesti, oli ylempien luokkien ryhdyttävä
uudistustyön johtajiksi.
Arwidsson ei tahtonut herättää kansaansa ainoastaan
kansallisesti, vaan valtiollisesti ja yhteiskunnallisestikin.
Hän vaati, että hallitus kehittäisi ja vahvistaisi maan
valtiosääntöä ja että säädettäisiin painovapaus ja annettaisiin
oikeus arvostella hallituksen tekoja. Hän kirjoitti viljan
puutteesta, elinkeinovapaudesta, vapaista talonpojista ja
maaorjista y. m. Hänen lehtensä oli ensimmäinen
valtiollinen lehti maassamme.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
