Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ensimmäiset vuosikymmenet - Sivistyselämä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
50
Sivistyselämä.
Yliopistolla tähän aikaan kuten yleensä aikaisemmin oli
suurempi merkitys yleisessä sivistyselämässä kuin meidän
päivinämme. Varhemmin se oli nimittäin ainoa korkeamman
sivistyksen jakaja. Ruotsin vallan aikainen yliopistomme oli
opettajaluvultaan vaatimaton. Siinä ei ollut kuin
neljätoista vakinaista opettajaa. V. 1811 tämä luku lisättiin
kahteenkymmeneen. Kuten kaikessa muussa tahdottiin
tässäkin osoittaa, että suomalaiset Venäjän yhteyteen
jouduttuaan olivat päässeet parempiin oloihin. Venäläisten
toivo oli, että ne henkiset siteet, mitkä yliopistopiireillä oli
Ruotsiin, katkeaisivat ja että muodostuisi sivistyksellinen
yhteys näiden piirien sekä Pietarin ja Moskovan kanssa,
samoin kuin näillä aikaisemmin oli ollut Tukholman ja
Upsalan kanssa. Turun yliopistoon perustettiin venäjän
kielimestarin virka, jonka lisäksi siellä toimi venäläinen
kielimestari ja virkaatekevä kielimestari, molemmat syntyperäisiä
venäläisiä. Ylioppilailta alettiin vaatia tutkinnon
suorittamista venäjänkielessä, ja nuoria lahjakkaita miehiä
kustannettiin Venäjälle käytännöllisesti oppimaan valtakunnan
kieltä.
Yliopiston täkäläiset viranomaiset koettivat osoittaa
venäläisten vaatimuksille alttiutta, jopa orjallista
kuuliaisuutta. Mutta aina se ei auttanut. Paitsi Arwidssonia
ero-tettiin samaan aikaan kaksi muutakin yliopistonopettajaa
venäläisille vastenmielisinä henkilöinä. Asemamme
Venäjään nähden oli jo]*alusta pitäen arka.
Sotavuosina |j a’[kohta rauhan jälkeenkään ei tieteellinen
työ yliopistossa ottanut oikein sujuakseen. Tieteellinen
harrastus vaatii rauhaa ja levollisuutta, mutta sitä ei
maassamme silloin ollut. Myöhemmin alkava taantumus vaikutti
lamauttavasti tieteelliseen työhönkin.
Koululaitos oli kirkon alainen. Sen alinta astetta
edustivat n. s. pedagogiat, jotka yleensä olivat yksiluokkaisia
lastenkouluja. Niistä olivat useimmat valtion, jotkin
yksityisten ja kuntain ylläpitämiä. Paitsi uskontoa opetettiin
niissä laskentoa, kirjoitustaitoa sekä maantietoa ja
historiaa. Joskus saattoi kielten, kuten saksan, ranskan, jopa
latinankin alkeisopetus tulla kysymykseen. Nämä oppi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
