Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ensimmäiset vuosikymmenet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
53
Helsingin Suurtori 1800-luvun alussa.
olin suutarin sika tonki värjärin lankavyyhdet, milloin taas
värjärin kanat sotkivat suutarin ryytimaan j. n. e.
Puutarhamailla oli tärkeä merkitys kaupunkilaisten toimeentulossa.
Puutarhainsa keskellä tuuheiden kotipuittensa siimeksessä
elivät monet kaupunkilaiset kuin maalla konsanaan.
Teollisuus oli vähäistä. Huomattavimmat olivat
rautatehtaat. V. 1824 niitä oli 24. Teknillisessä suhteessa ne
näyttävät olleen hyvin alkeellisia. V. 1813 mainitaan,
ettei ainoakaan niistä valmistanut terästä. Tavallisesti ne
valmistivat kankirautaa talonpojille, jotka omissa pajoissaan
pitivät huolen sen jalostamisesta. Muusta teollisuudesta
mainittakoon 8 lasitehdasta, 13 verkatehdasta, 4
palttina-tehdasta, 1 paperitehdas. Tiedot ovat Ruotsin vallan
loppuvuosilta. Yhteensä laskettiin silloin olleen 53
teollisuuslaitosta. Seuraavina aikoina perustettiin uusia
teollisuuslaitoksia, kuten kaksi paperitehdasta, mutta monia tehtaita
lakkasi myöskin käymästä. Sahoja oli melkoinen joukko,
mutta niiden sahausmäärä oli hyvin vähäinen.
Tehdasteollisuuden rinnalla oli kotityöllä ja
kotiteollisuudella paljon huomattavampi asema kuin meidän
päivinämme. Edellinen tarkoitti käsityötä harjoittajansa omaa,
jälkimmäinen vieraiden kulutusta, s. o. myyntiä varten.
Kotiteollisuudesta mainittakoon Paraisten ja Kamiön
kalkinpoltto, »vakkasuomalaisten» ikivanha puu- ja
astia-teollisuus Uudenkaupungin tienoilla, Rauman pitsinnypläys,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
