Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansallisisänmaallisen heräämisen aika - Herännäisyys
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
81
Herännäisyys.
Kalevala, Hirvenhiihtäjät ja Snellmanin mahtava
herätyshuuto vaikuttivat ainoastaan maan ruotsinkieliseen
sivistyneistöön. Suomenkielinen kansa ei tietänyt niistä
sanottavasti mitään. Kun muutamat intomieliset nuorukaiset
lukivat Kalevalaa suomalaisille kansanmiehille, saatiin heiltä
vastaukseksi: »pelkkää lörpötystä» tai »pakanahan työ
outten-kin». Se loukkasi kansan uskonnollista tunnetta.
Hirvenhiihtäjät ja Saima olivat ruotsinkielisiä; niitä ei talonpoika
voinut lukea. Snellman tosin perusti suomenkielisenkin
lehden nimeltä Maamiehen Ystävä, joka alkoi ilmestyä v. 1844.
Sitä hän itse toimitti vain lyhyen ajan. Valtiollisia asioita se
ei yleensä kosketellut.
Mutta talonpoikaisenkin väestön keskuudessa kajahti
tähän aikaan herätyshuuto yhtä voimallinen ja vaikuttava
kuin se, mitä Saima julisti sivistyneistölle.
V. 1-812 perustettiin Turussa Pipliaseura ja vähän
myöhemmin Turun Evankeliumiseura, jotka levittivät
uskonnollisesti herättäviä kansankirjasia. Mutta niistä huolimatta
uskonnollinen elämä pysyi laimeana, kankeana ja virallisena.
Uudistus tällä alalla läksi kansan omasta keskuudesta, sen
syvistä riveistä»
Jo 1700-luvun lopulla Pohjois-Savossa [Iisalmella] kansan
omassa keskuudessa alkoi voimakas uskonnollinen liike.
Ylitorniolta sinne muuttanut puuseppä Puustijärvi eli Lustig
asettui sen johtajaksi. Suuremman merkityksen tämä liike
sai sen jälkeen, kuin siihen liittyi Paavo
Ruotsalainen.
Ruotsalainen (synt. 1777, kuoli. 1852) oli kotoisin nykyisen
Lapinlahden seurakunnan alueelta. Jo nuorena poikasena
hän luki raamatun kannesta kanteen. Alituisessa
»petäjä-vapriikin koulussa» [pettua syöden] hän oppi tuntemaan
elämän vakavuuden. Lustigin saarnatilaisuuksista hän haki
sisäistä rauhaa, mutta ei löytänyt niistä sitä mitä etsi.
Sittemmin hän läksi seppä Jaakko Högmanin luokse
Jyväskylän seuduille ja tunsi sen jälkeen löytäneensä oikean tien.
Elämänsä loppuun asti tunnusti hän Högmanin oikeaksi
herättäjäkseen. Myöhemmin hän asui Nilsiässä kolmessa
eri paikassa pienen talon omistajana. Sieltä päin hän
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
