Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Takatalvi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
92
lehteä. Itse hän ei olisi saanut sille julkaisulupaa. Se
hankittiin hänen hyvän ystävänsä Elias Lönnrotin nimissä. Samaa
vaikutusta Litteraturbladilla ei voinut olla kuin Saimalla,
kun se ilmestyi harvemmin ja sai vähemmän tilaajia kuin
viimeksimainittu.
V. 1848 Snellman haki Helsingin yliopistossa avoimeksi
tullutta filosofian professorin virkaa, mutta tuli syrjäytetyksi.
Jälleen tarjoutui hänelle professorin paikka Ruotsissa, mutta
kovien sieluntaistelujen jälkeen hän tälläkin kertaa peruutti
hakemuksensa. Tuskautuneena Kuopion ahtaisiin oloihin
Snellman jätti rehtorin toimensa. Hän toivoi saavansa
yhtä edullisen paikan Helsingissä, missä eräät liikemiehet
suunnittelivat kauppaopiston perustamista aikoen tarjota
sen johtajan toimen Snellmanille. Hanke raukesi sen
epäluulon vuoksi, mikä vallanpitäjillä oli häntä kohtaan. V 1849
yksityisetkin koulut asetettiin kenraalikuvernöörin
valvonnan alaisiksi ja määrättiin, ettei uusia saisi perustaa hänen
luvattaan. Aiheena tähän määräykseen oli luultavasti
kauppakoulupuuha, Snellman johtajana. Varmaa on, että
kenraalikuvernööri käytti valtaansa asettaakseen ehdoksi
suostumukselleen, ettei Snellman saisi tulla koulun
johtajaksi. Tätä seikkaa moitittiin yleisesti ja täydellä syyllä
hallitukselle ala-arvoiseksi mieskohtaiseksi vainoksi.
Erästä toistakin tointa Snellman tavoitteli tähän aikaan,
mutta senkin hallitus teki turhaksi. Lopuksi hallitus koetti
saada hänet kannattajakseen tarjoamalla hänelle virallisen
lehden toimittajan paikan, mutta siitä Snellman kieltäytyi.
Tähän aikaan hän eli, kuten hän itse sanoi, vaimoineen ja
lapsineen »kuin taivaan linnut». Kauppaneuvos Henrik
Borgström tarjosi hänelle apulaisen toimen kauppakonttorissaan
Helsingissä. Tähän hän suostui. Parempaa kuin konttoristin
tointa isänmaa ei silloin voinut toimittaa tälle suurelle
pojalleen.
Edellämainittu yksityisiä kouluja koskeva julistus ei
ollut ainoa vapaata kansalaiselämää kahlehtiva
holhous-toimenpide, johon hallitus tähän aikaan ryhtyi. Julkaistiin
kokonainen sarja samanhenkisiä hallinnollisia määräyksiä.
Paino-oloja kiristettiin. Oikeus antaa lupia uusien
sanomalehtien ilmestymiselle ja valta kieltää toimessa olevia
ilmestymästä siirrettiin senaatilta kenraalikuvernöörille. Suomen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
