Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Takatalvi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
97
Gastrénin sai Kalevala
innostumaan kansalliseen työhön. Yli
vuosikymmenen ajan teki hän
laajoja ja vaivalloisia matkoja
Poh-jois-Venäjällä jopa kaukana
Siperiassa tutkimassa
suomensukuisien kansain kieliä ja oloja. Hän
haki Suomen suvun alkukotia ja
luuli sen löytäneensä
Altai-vuor-ten tienoilta. Hän koetti myös
etsiä Suomen kansalle sukulaisia
ja luuli niihin kuuluvan
kuudenneksen maapallon väestöstä.
Tosin nuo sukulaiset olivat
köyhiä ja sivistymättömiä. Mutta
ne antoivat hänen mielestään kuitenkin »suomalaiselle nimelle
itsenäisen sijan kansojen suuressa perheessä ja historiassa».
»Minä puolestani», hän lausui, »en tunne mitään kunnioitusta
korkeita esi-isiä kohtaan, vaan pidän enempi semmoisista
miehistä, joiden isät ovat olleet mylläreitä, kivenhakkaajia,
sukankutojia y. m. s. Onhan sitäpaitsi pienempi vaara olla
suutarin kuin senaattorin poika. Jos meistä tulee ihmisiä —
sitä suurempi kunnia! Torppareina voimme lohduttaa
itseämme sillä, että isämmekin olivat torppareita.»
Myöhempi tutkimus ei ole kylläkään kaikkia Castrénin
tieteellisiä oppeja tunnustanut oikeiksi. Suomenkielen
heimo-laisuus altailaisten kielten kanssa ei ole osoittautunut
riittävästi todistetuksi eikä Suomen suvun alkukotia enää haeta
Keski-Aasiasta.
Mutta jos kohta tämä Castrénin suuri
isänmaallisromantti-nen ajatus jäänee erehdykseksi, ei se vähennä sitä tärkeätä
kansallista merkitystä, joka tuolla aatteella meidän
maassamme siihen aikaan oli, kun nimenomaan tarvittiin jotakin,
mikä pystyisi antamaan uskoa tulevaisuuteen. Hänen
suureksi ansiokseen jää, että hän suomalais-ugrilaiselle
vertailevalle kielentutkimukselle laski pohjan.
Pitkillä vaivalloisilla matkoilla Castrénin terveys oli
murtunut. Kansansa suureksi suruksi.hän kuoli jo v. 1852
ainoastaan 38-vuotiaana. Hänen harvinaista lahjakkuuttaan
osoittaa, että hän oli ennättänyt oppia hallitsemaan 40 mitä eri-
M. A. Castrén.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
