Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Takatalvi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
102
v. 1855 salanimellä
PederSärki-lax julkaisi kirjasen
»Fenno-mania ja skandinavismi». Siinä
hän ehdotti, että Ruotsin oli
liityttävä sotaan Venäjää
vastaan Suomen erottamiseksi
Venäjästä. Samalla olisi
Vienan Karjala Suomen mukana
otettava pois Venäjältä.
Suomalaisten hän otaksui ottavan
ystävinä ja liittolaisina
vastaan vapautusta tuomaan
tulleet ruotsalaiset.
Irroitta-misen jälkeen Suomi oli oleva
itsenäinen, mutta saman
kuninkaan hallittava kuin Ruotsi.
Tapahtumain kulku tällä
kerralla oli sellainen, että
Suomen itsenäisyysunelmat täytyi auttamattomasti haudata.
Mutta ne olivat enteenä sille, mikä meidän päivinämme on
toteutunut. Se valtiollinen unelma, joka hetkeksi oli herättänyt
eleille kansan sisimmät ja, sanokaamme, oikeutetut toiveet, ei
voinut häipyä mielistä kädenkäänteessä. Se väritti pitkät
ajat silloisen polven valtiollista ajatustapaa. Ja Pohjanlahden
toisellakin puolen silloisten tapahtumain mainingit tuntuivat
kauan aikaa. Savokarjalaisessa osakunnassa v. 1844
pitämässään esitelmässä silloinen maisteri, myöhemmin
yliopisto-miehenä ja koulunopettajana tunnettu K. K. Tigerstedt kertoo
vähän ennen Ruotsiin tekemällään matkalla havainneensa,
ettei siellä Suomen oloista tiedetty eikä tahdottukaan tietää
kerrassaan mitään. Amerikan villejä ja Afrikan neekereitä
tunnettiin enemmän kuin vanhoja asetovereita
Pohjanlahden tällä puolen. Venäjän luultiin jo kokonaan tunkeneen
pois ruotsinkielen Suomesta. — Miten toisiksi
muuttuivat-kaan olot itämaisen sodan jälkeen. Suomen olot tulivat
pysyväksi kirjoitusaiheeksi Ruotsin sanomalehdistössä, jossa niistä
voitiin puhua avomielisesti, mikä Pohjanlahden tällä puolen
ei ollut mahdollista. Sen avustajina, jopa johtajinakin tässä
asiassa esiintyivät omat Ruotsiin siirtyneet maanmiehemme.
Syntyikin, kuten sitä sanottiin, »suomalainen siirtokunta
Emil v. Qvanten.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
