Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valtiollisen uudistumisen aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
106
vaihdos heti voinut haihduttaa kaikkea sitä epäluuloa, mikä
maassamme oli syntynyt venäläistä hallitusjärjestelmää
kohtaan. Itse hallitusjärjestelmäkin vielä toistaiseksi antoi
aihetta tyytymättömyyteen ja huoliin.
Aleksanteri II:n hallitusajan alkua on usein verrattu
talven ja kevään väliseen taisteluun: kylmä ja lämpö
vuorottelevat, kunnes lämpö lopulta saa voiton.
Selvä paremman ajan merkki oli, että kenraalikuvernööri
Menèikov, sortojärjestelmän varsinainen tukipylväs
maassamme, kohta hallitsijanvaihdoksen jälkeen sai eronsa. Hänen
tilallensa tuli liivinmaalainen kreivi Fredrik Wilhelm
Rembert Berg, tarmokas ja lahjakas mies, mutta
virkavaltainen ja rettelönhaluinen sekä turhamainen. Hän oli jo
60 vuoden ikäinen, mutta koetti näytellä nuorta miestä
käyttäen ihomaalia ja pikimustaa tekotukkaa. »Ne, jotka
sattuivat näkemään hänet», kertoo Anders Ramsay
muistelmissaan, »ennenkuin hän oli aamupukeutumisensa suorittanut,
eivät tahtoneet tunteakaan tuota raihnasta ukkorähjää jonkin
hetkisen perästä muuttuneena reimaksi ja tuimaksi
kenraaliksi. Mutta hänen vilkas, älykäs katseensa, hänen^
hetkeäkään levähtämätön kielensä, alituisesti liikehtivät kätensä
ja jalkansa ilmaisivat kuitenkin vielä nuorekasta intoa.
Sanat sinkoilivat hänen suustaan kevyesti ja virtanaan
kuin vesi putouksessa, hän toi esille aatteita ja suunnitelmia
joka hetki vinhalla vauhdilla ja eloisuudella, milloinkaan
syvemmin niihin käsiksi käymättä ja välittämättä siitä,
jos totuus ja tosiasiat joutuivatkin hieman alakynteen.»
Meidän oloihimme hän ei soveltunut eikä hänen aikanaan
syntynytkään täyttä luottamusta venäläisen hallitusvallan
ja suomalaisten välillä. Kuitenkin hän ryhtyi eräisiin
aloitteisiin, jotka olivat maallemme onneksi. Venäläisistä kenraali
kuvernööreistämme" hän ei ollut kaikkein pahimpia.
Rehbinderin kuoltua v. 1841 tuli ministerivaltiosihteeriksi
kreivi Aleksanteri Armfelt. Hänen apulaisekseen
nimitettiin v. 1857 vapaaherra Emil
Stjernvall-W a 11 e e n.
Armfelt ja Stjernvall-Walleen olivat keisari Aleksanterin
suosiossa. Sen nojalla he seuraavina aikoina saattoivat paljon
vaikuttaa Suomen asiain kohtaloon Pietarissa. Armfelt oli
tunnettu suuresta varovaisuudestaan. Ristiriitoja ja vastak-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
