Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valtiollisen uudistumisen aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
108
Syksyllä 1855
länsivallat sodassa
saavuttivat
huomattavimman voittonsa:
Sevastopol,
Venäjän vahvin linnoitus
Krimissä, antautui.
Varustuksia vielä
jatkettiin, mutta kun
äärettömät
sotakus-tannukset väsyttivät molemmin
puolin, tehtiin rauha
Pariisissa
maaliskuussa 1856.
Venäjälle se oli
nöyryyttävä. Sen
käskijä-asema Euroopan
val-tain joukossa oli
menetetty.
Ulkonaisen suuruuden
sijaan uusi keisari,
Aleksanteri II, päätti
hankkia
valtakunnalleen sisäistä
suuruutta. Siten sota tuli tärkeäksi käänneajaksi Venäjän
historiassa. Se oli paljastanut valtakunnan sisäisissä oloissa
mitä arveluttavimpia puutteita: törkeää virkavallan
väärinkäyttöä, lahjomista, häikäilemätöntä alempain
kansanluokkain sortoa y. m. Näitä epäkohtia uusi hallitsija tahtoi
parantaa. Krimin sotaa seuranneet ajat tulivat siten
»vapaamielisyyden» ja »parannusten» suureksi ajaksi Venäjällä.
Uusi hallitussuunta tuntui pian Suomenkin oloissa.
Jo ennenkuin rauha oli solmittu, keisari Aleksanteri lähti
matkalle Suomeen. Tällä matkallansa hän itse
henkilökohtaisesti senaatin istunnossa maaliskuussa 1856 esitti huomiota
herättävän ohjelmansa Suomen hallituksen lähimmistä
tulevaisuuden tehtävistä, joihin kuului kaupan ja merenkulun
kohottaminen siitä rappiotilasta, mihin se oli joutunut
itämaisen sodan aikana, teollisuuden edistäminen, kansan-
Aleksanteri ii.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
